Yhteiskuntatiede


Yhteiskuntatieteet on yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä tutkivia tieteenaloja yhdistävä nimitys.[1]

Sisällysluettelo

Yhteiskuntatieteitä


Yhteiskuntatieteisiin kuuluvat:

Muista tieteistä ainakin maantiede ja uskontotiede saattavat tutkia yhteiskunnallisia asioita, mutta niitä ei lasketa yhteiskuntatieteiksi. Oikeustiede puolestaan suhtautuu tutkimuskohteeseensa normatiivisena ilmiönä, ei yhteiskunnallisena, ja tutkii sitä yhteiskuntatieteistä selkeästi poikkeavalla tavalla ja eri näkökulmasta[11][12].

Yhteiskuntatieteiden vaikutus


Tieteenfilosofi Jaakko Kuorikosken mukaan taloustieteilijät pääsevät ratkaisemaan muidenkin yhteiskuntatieteiden ongelmia, koska he eivät vain kuvaile vaan pyrkivät myös testaamaan hypoteeseja, selvittämään syitä ja löytämään erot aiheuttavia tekijöitä. Koska sosiaalitutkimuksessa on vaikea järjestää ihmiskokeita, taloustieteilijät usein etsivät luonnollisen kokeen, joka jakaa ihmiset vertailukelpoisiin ryhmiin.[13]

Katso myös


Lähteet


  1. Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
  2. a b c d e Yhteiskuntatieteiden perusopinnot | Avoin yliopisto | Helsingin yliopisto courses.helsinki.fi. Viitattu 29.11.2016.
  3. a b Opintopolku Opintopolku. Viitattu 29.11.2016.
  4. a b Sosiologia - Valtiotieteellinen tiedekunta - Helsingin yliopisto Helsingin yliopisto. 18.7.2018.
  5. Logopedian valintakokeet www.utu.fi. Viitattu 29.11.2016.
  6. Matkailututkimus - Lapin yliopisto - University of Lapland - Lapplands universitet www.ulapland.fi. Viitattu 29.11.2016.
  7. Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma - Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 2012–2015 www10.uta.fi. Viitattu 29.11.2016.
  8. Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Opiskelijaksi www.uta.fi. Viitattu 29.11.2016.
  9. a b c d e f g Laitoksen esittely | UEF www.uef.fi. Viitattu 29.11.2016.
  10. Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Opiskelijaksi www.uta.fi. Viitattu 29.11.2016.
  11. Tuori, Kaarlo: Oikeuden ratio ja voluntas, s. 18–33. Helsinki: WSOYpro, 2007. ISBN 978-951-0-32960-3.
  12. Cotterrell, Roger: Law, culture and society: Legal ideas in the mirror of social theory, s. 50–51. Law, justice, and power. Aldershot: Ashgate, 2006. ISBN 0754625052. (englanniksi)
  13. Miksi tutkittu tieto ei aina näy poliittisissa päätöksissä? Tutkijoiden tulisi katsoa myös peiliin, sanoo tieteenfilosofi Jaakko Kuorikoski Helsingin Sanomat. 15.12.2017.

Aiheesta muualla


Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yhteiskuntatiede.
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.









Luokat: Yhteiskuntatieteet




Tiedot vuodesta: 30.11.2020 01:41:15 CET

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-BY-SA-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.