Verisuoni
| Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
Verisuonet (lat. vas) ovat verenkiertojärjestelmän putkimainen osa, jossa veri kiertää. Verisuoniin kuuluvat valtimot, laskimot ja hiussuonet.[1] Sydämestä verta kuljettavat pois valtimot. Laskimot puolestaan tuovat verta sydämeen. Pienen verenkierron laskimoissa on runsashappista verta kun taas ison verenkierron laskimoissa veri on niukkahappista. Joissakin fysiologian oppikirjoissa lasketaan, että valtimoita ja laskimoita on noin 19 000 kilometriä. Hiussuonien mitaksi taas arvioidaan 80 000–97 000 kilometriä. Erityyppisten verisuonten yhteinen pituus on siis osapuilleen 100 000 kilometriä.
Sisällysluettelo
- 1 Verisuonten rakenne
- 2 Veren kulku verisuonissa
- 3 Verisuonten supistuminen ja laajentuminen
- 4 Katso myös
- 5 Lähteet
- 6 Aiheesta muualla
Verisuonten rakenne
Verisuonten sisällä on ontelo (lumen) eli tila, jossa veri kulkee. Valtimoiden luumen on pienempi kuin laskimoiden, joissa veri virtaakin hitaammin. Valtimoissa ja laskimoissa on kolme kerrosta; laskimoissa kerrokset ovat ohuemmat. Sisäkalvo on litteää yhdenkertaista levyepiteeliä eli endoteeliä, jossa on mukana hieman myös kimmoisaa sidekudosta. Keskikalvossa on sileitä lihassyitä sekä kimmosyitä. Kimmosyitä on etenkin suurissa valtimoissa, jotka toimivat paineen tasaajina. Sileitä lihassyitä on puolestaan pienemmissä valtimoissa sekä laskimoissa. Etenkin keskikalvo on valtimoissa huomattavasti paksumpi kuin laskimoissa. Ulkokalvo on tiivistä sidekudosta, joka liittää verisuonen ympäristöönsä. Hiussuonet (kapillaarit) koostuvat pelkästään endoteelista ja sen ulkopuolella olevasta ohuesta tyvikalvosta. Mutta kukaan ei tiedä paljonko niitä on ihmisessä.
Veren kulku verisuonissa
Ihmisen suurin verisuoni on aortta. Sydämen supistuessa hapekas ja ravintopitoinen veri työntyy aorttaan ja keuhkovaltimorunkoon. Valtimoita pitkin veri saapuu kudosten hiussuoniin. Ravintoaineita, happea ja nestettä siirtyy solujen väliseen tilaan hiussuonten seinämien läpi, josta ne edelleen päätyvät solujen käyttöön. Samalla siirtyy vereen muun muassa hiilidioksidia ja muita kudokseen syystä tai toisesta päätyneitä kuona-aineita. Hiussuonia on noin millimetrin välein lähes kaikissa kudoksissa. Verisuonia ei ole rustoissa, sarveiskalvolla, lasiaisessa, mykiössä, epiteelikudoksessa eikä sarveistuneissa kudoksissa kuten kynsissä (eläinten kavioissa, sorkissa jne). Verenpaine on suurin aortassa ja isoissa valtimoissa ja se laskee vähitellen mitä pienemmiksi valtimot jakaantuvat. Hiussuonissa paine ei enää vaihtele sydämen työ- ja lepovaiheiden aikana, laskimoissa paine on tasainen. Laskimoiden tilavuus on suurempi kuin valtimoiden ja veri virtaa niissä hitaammin. Ohjaamalla verta iholaskimoihin, keho poistaa luontaisesti ylimääräistä lämpöä. Supistamalla ihon pintalaskimoita verta ohjataan enemmän syvällä oleviin laskimoihin, jolloin lämpöä poistuu elimistöstä vähemmän. Koska laskimoissa paine on pienempi, suurissa laskimoissa on läppiä, jotka eivät päästä verta virtaamaan kuin yhteen suuntaan. Laskimot yhdistyvät suuremmiksi ja veri päätyy lopulta ylä- ja alaonttolaskimon kautta sydämen oikeaan eteiseen, josta se puhdistuneena ja uudelleen happivarattuna alkaa uuden kierron.
Verisuonten supistuminen ja laajentuminen
Verisuonia laajentavia aineita ovat K-ionit, hapot (esimerkiksi maitohappo) ja hiilidioksidi. Lisäksi verisuonia laajentavat lämpötilan nousu, happamuuden kasvu ja hapen väheneminen kudoksissa. Verisuonia supistaa lämpötilan lasku sekä verenvuodossa esiintyvät serotoniini ja tromboksaani. Verisuonten seinämän endoteelisolut erittävät verisuonia supistavaa endoteliinia sekä verisuonia laajentavaa typpioksidia.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Biology: Science and Technology, s. 138. Rex Bookstore, Inc.. ISBN 9789712315749. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Verisuoni Wikimedia Commonsissa
Luokat: Verisuonet
Tiedot vuodesta: 30.11.2020 02:29:17 CET
Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia]) Lisenssi: CC-by-sa-3.0
Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.
Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.
