Trolli (informaatiosodankäynti)


Tämä artikkeli käsittelee informaatiosodankäynnin käsitettä. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Trolli tai trollaus viittaa menettelyyn, jossa keskustelupalstoja ja sosiaalisen median kanavia käytetään esimerkiksi osana informaatiosodankäynnin psykologista operaatiota.[1][2] Sotatieteiden tohtori Saara Jantusen mukaan trollaus on informaatiosodankäynnissä rekrytoitua kansalaiskeskusteluvaikuttamista.[3]

Sisällysluettelo

Käsitteen alkuperä


Ylen toimittajan Jessikka Aron mukaan Venäjällä trolli tarkoittaa ”palkkatyöläistä, jolle maksetaan presidentti Vladimir Putinia mielistelevästä anonyymistä, usein aggressiivisesta somekommentoinnista”.[4]

Elokuussa 2015 Latviassa järjestetyssä Naton strategisen viestinnän keskuksen avajaiskonferenssissa, trolli-käsitettä käytettiin yleisesti kuvaamaan propagandaa ja informaatiovaikuttamista.[5]

Alkujaan trolli internet-ilmiönä on tarkoittanut ilman välineellistä päämäärää tapahtuvaa provosoivaa käyttäytymistä internet-yhteisöissä. Informaatiosodankäynnin yhteydessä kysymys taas on provosoinnista nimenomaan välineellisiä päämääriä silmällä pitäen.[6]

Sotilaallista trollausta maailmalla


Pääartikkeli: informaatiosodankäynti

Informaatiosodankäynti on erottamaton osa modernia sodankäyntiä ja erityisesti sodan aikana propaganda ja muut psykologiset operaatiot ovat osa informaatiosodankäyntiä.[7] Trollaus voi olla propagandan (disinformaation) lisäksi tarkoitettu yksinkertaisesti alentamaan kohdeyleisön kriisinsietokykyä. Rauhan ajan informaatiosodankäyntiä, oman viestin ja näkökulman esilletuontia kutsutaan yleensä strategisena viestintänä.[7]

Venäjä ja Pietarin trollitehdas

Pääartikkeli: Internet Research Agency

Marraskuussa 2014 Helsingin Sanomat uutisoi Pietarin pohjoispuolella sijaitsevasta ”trollitehtaasta”, jossa työskentelee yli 200 työntekijää ja joiden tehtävä olisi käydä informaatiosotaa Venäjän puolesta. Keskuksessa on omat osastot sosiaaliselle medialle, tiedotusvälineiden seuraamiselle, hakukoneille, blogeille, kommenteille ja keskustelupalstoille.

Lehden haastatteleman lähteen mukaan keskuksesta ei kirjoiteltaisi ulkomaisille nettisivustoille, mutta keskukseen on kuitenkin etsitty englantia taitavia työntekijöitä venäläisellä työnhakusivustolla.[8]

Aiheesta on uutisoinut myös Yleisradio useamman jutun muodossa.[9][10]

IRA:n liittyvää trollausta havaittiin Länsi-Afrikassa Ghanan pääkaupungissa Accrassa, jossa toimi trolliryhmä nimeltä Eliminating Barriers for the Liberation of Africa (EBLA). Ryhmällä oli myös toimisto Lagosissa, Nigeriassa.[11]

Kiina

Cardiffin yliopisto selvitti Kiinan bottiverkoston laajan roolin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2020. Se jakoi ensimmäisenä valheellista videota muka varastettujen äänestyslipukkeiden polttamisesta, kehotti väkivaltaan Trumpin toisen kauden mahdollistamiseksi juuri ennen kuin tammikuun 6. 2021 Trumpin kannattajat hyökkäsivät kongressirakennukseen, ja vertasi Washingtonin mellakoita Hongkongin mielenosoituksiin demokratian puolesta. Kiinan bottiverkko lähetti myös muita vaalivilppiväitteitä ja vihamielisiä viestejä Trumpista ja Bidenista. Tutkimuksen mukaan operaatio oli hyvin edistynyt ja organisoitu, eikä tavallisilla kiinalaisilla ole pääsyä Twitteriin. Kiina näyttää omaksuneen Venäjän vaikutuskeinoja.[12]

Israel

Israel on yksi maa, jonka panostusta sosiaalisen median aseistamiseen on julkisesti ja laajalti raportoitu. Israelin sosiaalisen median toiminnan yhteydessä on käytetty myös sanontaa ”Hasbara trolli”. Hasbara on Israelin diplomaattisen ja sotilaallisen viestinnän menetelmä, joka tähtää oman viestin hallittuun läpimenoon myös käyttäen informaatio-operaatioita.[13][14]

Yhdistynyt kuningaskunta

Yhdistyneen kuningaskunnan on raportoitu perustavan 1 500 some-sotilaan vahvuisen uuden pataljoonan huhtikuussa 2015. Uuden pataljoonan tehtäviä on kuvailtu sanoin ”monimutkaisia ja salaisia informaatio- ja propagandatehtäviä”.[15]

Granskning Sverige


Ruotsissa toimiva Granskning Sverige värvää ihmisiä soittamaan puheluja toimittajille esimerkiksi maahanmuuttajiin ja Venäjän politiikkaan liittyvistä asioista. Ruotsalaisen Eskilstuna-Kurirenin mukaan puhelujen sävy on yleensä uhkaava, soittajat käyttävät vääriä nimiä ja he nauhoittavat puhelut. Puhelut julkaistaan Granskning Sverigen omalla kotisivulla ja Youtubessa, ja niitä jaetaan sosiaalisessa mediassa.[16][17]

Eskilstuna-Kurirenin toimittaja loi itselleen profiiliin nettiin, jolla uskoi saavansa toimeksiannon trollitehtaasta ja jätti työhakemuksensa. Hän sai listan kysymyksistä, joita toimittajille kannattaa esittää. Näitä olivat esimerkiksi:

Mikäli puhelu saa yli kolme tuhatta klikkausta Granskning Sverigen soittajat saavat 1 000 kruunun palkkion.[16]

Eskilstuna-Kuriren ei pystynyt selvittämään, mistä rahat tulevat, mutta lehden kartoituksen mukaan Gransikning Sverigen ja oikeistopopulistisen Fria Tiderin välillä on selvä yhteys. Kummankin palvelin on rekisteröity saman virolaisen osakeyhtiön nimiin.[16]

Suomen Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan Granskning Sverigen harjoittaman kaltainen toiminta voisi olla Suomessa laitonta.[16]

Katso myös


Lähteet


  1. Ulkoasiainvaliokunnan avoin kuuleminen informaatiosodankäynnistä 1/2015. Ulkoasiainvaliokunta, Eduskunta. Viitattu 29.1.2015.
  2. Psykologiset operaatiot 2013. Puolustusvoimat, MPKK. Viitattu 26.1.2015.
  3. Linda Pelkonen: Suomalaistutkija varoittaa Venäjän trollaajista: ”Nerokas tapa” Uusisuomi.fi. 16.9.2014. Uusisuomi.fi. Viitattu 31.1.2015.
  4. Jessikka Aro, Mika Mäkeläinen: Kioski Venäjän some-propagandan alkulähteillä Yle Kioski. 18.2.2015. Viitattu 11.2.2016.
  5. Perception Matters -konferenssi Suomen Latvian-suurlähetystön sivusto. 21.8.2015. Viitattu 26.8.2015.
  6. Ahlroth, Jussi: Pelitutkija kertoo, miksi verkossa trollataan, ja keitä ovat muita kiusaavat ”etuoikeutetut kusipäät”. Helsingin Sanomat. Nyt, 29.1.2016. Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.1.2016.
  7. a b Jarmo Limnell: Informaatiosodassa mielikuvat ratkaisevat Verkkouutiset. 23.6.2014. Viitattu 30.8.2015.
  8. Anneli Ahonen: Pietarilaisessa talossa yli 200 ihmistä kehuu työkseen Putinia Helsingin Sanomat. 17.11.2014. Sanoma company. Viitattu 12.2.2015.
  9. Jessikka Aro, Mika Mäkeläinen: Yle Pietarin trollitehtaalla – Näin Venäjän propagandaa rustataan kellon ympäri Yle uutiset. Viitattu 27.8.2015.
  10. Jessikka Aro: Kioski Venäjän some-propagandan alkulähteillä – katso ennennäkemätön materiaali trollitehtaalta Yle Kioski. 18.2.2015. Viitattu 27.8.2015.
  11. Ward, Clarissa; Polglase, Katie; Shukla, Sebastian, Mezzofiore, Gianluca ja Lister, Tim: Russian election meddling is back -- via Ghana and Nigeria -- and in your feeds CNN World. 13.3.2020. Viitattu 26.3.2020. (englanniksi)
  12. Kiinalaisella bottiverkostolla oli merkittävä rooli disinformaation levittämisessä USA:n vaalien aikaan, kertoo tuore tutkimus – Myös Eric Trump jakoi verkoston tekemän valevideon Helsingin Sanomat. 28.1.2021.
  13. Rachel Shabi: Special spin body gets media on message, says Israel The Guardian. 1.1.2009. Viitattu 30.8.2015.
  14. Max BlumenthalGoliath: Life and Loathing in Greater Israel, s. 40. New York: Nation Books, 2013. 1568589514.
  15. Ikkala, Tapio: Armeija 2.0: Iso-Britannia värvää pataljoonallisen Facebook-sotilaita Tekniikka ja Talous. 2.2.2015. Viitattu 30.8.2015.
  16. a b c d Tapiola, Paula: Ruotsalaisen trollitehtaan konsepti: Soita toimittajalle vihapuhelu ja tienaa satanen – "Uhka demokratialle" Yle UUtiset. 23.2.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 23.2.2017.
  17. Ståhle, Mathias: Så styrs den svenska trollfabriken som sprider hat på nätet mot betalning SN. 18.2.2017. Södermanlands Nyheter. Viitattu 23.2.2017. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla


Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Trolli (informaatiosodankäynti).

 










Luokat: Internet-slangi | Informaatiosodankäynti




Tiedot vuodesta: 12.06.2021 12:46:57 CEST

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-BY-SA-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.