Taivaankansi


Taivaankansi on taivaanrannan yläpuolella näkyvä osa taivaanpalloa, kuviteltua pallopintaa, jonka keskipisteessä katsoja on ja jolla taivaankappaleet näyttävät sijaitsevan.[1][2]

Antiikin kreikkalaisten käsitykset maata ympäröivistä sfääreistä perustuivat taivaankannen illuusioon. Kreikkalaisten kiinteät, pallonmuotoiset sfäärit ympäröivät maata joka puolelta. Niitä oli useampia sisäkkäin, keskellä maa. Eri sfääreihin oli kiinnittyneenä eri taivaankappaleita, ja sfäärien pyörintä itsensä ympäri aiheutti taivaankappaleiden liikkeet taivaalla. Uloimpana sfäärinä oli nykyistä taivaankannen käsitystä lähimmin vastaava, joskin nykyisin kuvitteelliseksi tiedetty "kiintotähtien" taivaankansi.lähde?

Mytologinen taivaankansi


Muinaisena selityksenä taivaan olemuksesta taivaankansi oli useimmiten kiinteä, kupumainen kansi, joka peittää maan. Taivaankannen alainen maa on useinkin litteä maanpinta. Taivaan sininen väri johtuu taivaankannen värityksestä. Taivaankannessa saattaa olla aukkoja, joista ulkopuolinen kirkkaus pääsee sisään; ne ovat tähtiä. Maailmanpylväät, Maailmanpuu, vuoret tai jättiläiset tukevat taivaankantta.lähde?

Raamatussa (1 Moos 1: 6–9) kerrotaan, että Jumala erotti vedet toisistaan taivaanvahvuudella. Tässä saattaa tulla ilmi kyseisen tekstin kirjoittajan babylonialainen maailmankuva. Tämän näkemyksen mukaan taivaankannen yläpuolella on vettä, mistä taivas saa värinsä. Vesi sataa toisinaan maahan taivaankannen raoista.

Myös suomalaisilla ja skandinaaveilla tiedetään olleen monikerroksiset taivaankannet. Suomalaisilla oli erilaisia käsityksiä taivaiden määristä. Skandinaavien taivaankantta kannatteli maailmanpuu, joka tunnetaan myös joiltakin Lähi-idän kansoilta, myös heprealaisilta, kuten myös suomalaisten sukulaisilta. Muinaissuomalaisten taivaankantta piti pystyssä yksi maailmanpylväs taivaankannen keskikohdalta, pohjantähden alta, samaan tapaan kuin kodan keskipylväs. Suomalaiset kutsuivat taivaankantta myös kirjokanneksi. Suomensukuisten uskomus maailman syntymisestä munasta viittaa käsitykseen pyöreästä taivaankannesta.lähde?

Lähteet


  1. Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: taivaankansi. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus.
  2. Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: taivaanpallo. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus.









Luokat: Mytologia | Raamattu | Pallotähtitiede




Tiedot vuodesta: 28.02.2021 02:21:46 CET

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-BY-SA-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.