Suisto


Suisto eli delta on virtauksen kuljettaman maa-aineksen muodostama viuhkanmuotoinen alue joensuussa.[1] Tämän ohella nimitystä delta voidaan käyttää myös nykyisistä tai entisistä jäätikköjokien suistoista, joita esiintyy joko nykyään tai aiemmin jäätiköityneillä alueilla.

Sisällysluettelo

Jokisuistot


Suistoalueella joki haarautuu useiksi suuhaaroiksi, koska joki tuo mukanaan hiekkaa ja lietettä, jota se kasaa paksuiksi kerrostumiksi. Kasautuminen estää joen juoksua. Joen tuoma maa-aines siirtää rantaa suistoalueella yhä kauemmaksi. Suisto koostuu savesta, hiekasta ja mudasta, ja sen kuivaneet lähialueet sopivat erittäin hyvin viljelysmaaksi.lähde?

Delta voi muodostua myös sisämaahan päätymättä mereen tai muuhun sellaiseen. Suurin tällainen on Botswanassa eteläisessä Afrikassa, Okavangojoen suisto: Okavangon suot.lähde?

Suiston kasvunopeuteen vaikuttavat veden syvyys ja joen kuljettaman lietteen määrä. Suisto syntyy, mikäli merialueessa, johon joki laskee, ei esiinny vuorovesi-ilmiötä. Mikäli vuorovesi on läsnä, syntyy suppilomainen estuaari.lähde?

Jokisuistojen deltatyyppejä

Suistoja Suomessa

Suomen ja Pohjoismaiden laajin jokisuisto on Kokemäenjoen suisto Porissa.[2] Siellä joen suuhaaroista käytetään nimitystä juopa, ja näiden väliin jäävät saaret ovat nimeltään luotoja, esimerkiksi Kirjurinluoto ja Pormestarinluoto. Myös Kymijoki muodostaa suiston Kotkan-Ruotsinpyhtään alueelle.lähde?

Jäätikköjokisuistot


Jäätiköityneillä alueilla, kuten Suomessa, myös nykyään kuivana olevalla maalla voi esiintyä jäätikön sulamisvesistä jääkauden aikana syntyneitä suistoja, joiden materiaali on yleensä harjuainesta, kuten soraa tai hiekkaa. Näitä jäätikköjokien suistoja nimitetään deltoiksi, jos ne ovat kerrostuneet alun perin veteen ja sandureiksi, jos ne ovat kerrostuneet alun perin kuivalle maalle.[3] Jos veteen kerrostuvan deltan pinta saavuttaa vedenpinnan ja jatkaa kerrostumistaan, kyseessä on sandurdelta.[4]

Vesi ympäristössä
n  k  m

Lähteet


  1. Suisto syntyy siirtomaasta Tieteen Kuvalehti. 1.9.2009. Viitattu 19.5.2018.
  2. Kokemäenjoki-LIFE 2006 - 2012 > Kokemäenjoen suisto www.ymparisto.fi. Viitattu 2.9.2019.
  3. Deltat ja sandurit Maaperäkartan käyttöpas. GTK. Viitattu 25.12.2013.
  4. Litmanen, Tanja: ”3.1.1 Glasifluviaalinen delta ja sandurdelta”, Pääjärven alueen geomorfologia ja deglasiaatiovaiheet Lopen Pernunnummella, s. 19. Maantieteen pro gradu-tutkielma. Turku: Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitos, 2012. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.10.2020).

Aiheesta muualla


Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.









Luokat: Suistot | Potamologia




Tiedot vuodesta: 12.06.2021 03:54:56 CEST

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-BY-SA-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.