Ruskeala


Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Nykyisestä Ruskealan taajamasta Karjalan tasavallassa on oma artikkelinsa.
Ruskeala
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle

sijainti

Lääni Viipurin lääni
Maakunta Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta Sortavalan kihlakunta
Kuntanumero 703
Perustettu 17211
– emäpitäjä Kitee
Lakkautettu 1948
(luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala 519,00 km²  [1]
(12.3.1940)
– maa 412,90 km²
– sisävesi 106,10 km²
Väkiluku 6 938  [2]
(31.12.1939)
väestötiheys 16,8 as./km²

1 Seurakunnan perustamisvuosi

Ruskeala on entinen Suomen kunta vuonna 1944 Neuvostoliitolle luovutetussa Laatokan Karjalassa. Keskusta sijaitsee Petroskoi-Värtsilä-tien varrella.

Ruskealan kunta kuului Sortavalan kihlakuntaan ja Viipurin lääniin. Kunnan pinta-ala oli 412,9 km² ja asukasluku 6 602 (1939). Ruskealan alue sijaitsee Jänisjärven länsipuolella vaihtelevassa maisemassa, jonka korkeuserot ovat suuria. Ruskealan väestö sijoitettiin jatkosodan jälkeen Pohjois-Karjalaan seuraaviin kuntiin: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Pielisensuu, Polvijärvi ja Rääkkylä.[3]

Sisällysluettelo

Marmorilouhos


Ruskeala tunnetaan vanhastaan Otrakkalan marmorilouhimosta, joka avattiin vuonna 1767. Ruskealan marmoria on käytetty muun muassa Pietarin Iisakin kirkossa ja Talvipalatsissa sekä Helsingissä Yleisradion ja Säästöpankin rakennuksissa. Marmorilouhos on lopetettu. Vanhasta, veden täyttämästä kaivoksesta on tullut alueen tärkeimpiä matkailunähtävyyksiä. Se on myös sukeltajien suosima paikka.

Kylät


Haapavaara, Höksölä, Issakanvaara, Kaalamo, Kirkkolahti, Kollitsa, Kontiolahti, Kuljakko, Kumuri, Leppäselkä, Matkaselkä, Mähkönvaara, Otrakkala, Pirttipohja, Rajakylä, Ruisselkä, Särkisyrjä, Uusi-Matkaselkä ja Vahvajärvi.

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 13 koulupiiriin.[4]

Nykytilanne


Entisen Ruskealan kunnan alue kuuluu nykyisin Karjalan tasavaltaan, missä se kuuluu pääosin Sortavalan piirin Kaalamon maalaiskuntaan. Entisessä kirkonkylässä Ruskealassa toimii aktiivinen luterilainen seurakunta.

Lähteet


Viitteet

  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
  2. Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
  3. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
  4. Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.

Aiheesta muualla


Kirjallisuutta










Luokat: Ruskeala




Tiedot vuodesta: 30.11.2020 03:07:05 CET

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-BY-SA-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.