Putoamiskiihtyvyys


Putoamiskiihtyvyys (tunnus g[1]) on taivaankappaleen (esimerkiksi Maa) vetovoiman putoaville kappaleille aiheuttama kiihtyvyys. Putoava kappale on maanpinnan suhteen tasaisesti kiihtyvässä liikkeessä (jos ilmanvastusta ei huomioida). Riittävän korkealta putoavan, ja riittävän ilmanvastuksen omaavan, kappaleen kohdalla ilmanvastuksen vastustava vaikutus kasvaa kuitenkin yhtä suureksi kuin painovoima, eikä putoavan kappaleen nopeus enää kasva.lähde?

Putoamiskiihtyvyyden arvoksi, niin sanotuksi normaaliputoamiskiihtyvyydeksi Maassa määritetään 9,80665 m/s2 (leveysaste 45)[1], mutta tosiasiassa se vaihtelee maapallon eri kohdissa maapallon pyörimisen aiheuttaman navoiltaan litistyneisyyden ja keskipakoisvoiman vuoksi.[2] Usein käytetään putoamiskiihtyvyydelle pyöristettyä arvoa 9,81 m/s2. Tämä ei kuitenkaan esimerkiksi Suomessa ole täysin käypä pyöristys, sillä lähes koko maassa aivan pohjoisimpia osia lukuun ottamatta putoamiskiihtyvyys pyöristyy kahdella desimaalilla arvoon 9,82 m/s2. Putoamiskiihtyvyys Helsingissä on noin 9,819 m/s2, ja tämä arvo kasvaa pohjoiseen mentäessä.[3] Kappaleeseen kohdistuu maapallon pohjoisnavalla ja etelänavalla noin 0,5 prosenttia suurempi vetovoima kuin päiväntasaajalla.lähde?

Putoamiskiihtyvyydelle minkä tahansa planeetan pinnalla saadaan likimain oikea arvo seuraavalla kaavalla:

\({\displaystyle g(R)=G{\frac {M}{R^{2}}}}\),

jossa g on putoamiskiihtyvyys, R etäisyys planeetan keskipisteestä, M planeetan massa ja G gravitaatiovakio. Poikkeamia aiheuttavat planeetan pyörimisliike ja massan epätasainen jakautuminen.lähde?

SI-järjestelmässä gravitaatiovakio G = 6.673 × 10-11m3/kg s2[4]. Vakion suhteellinen epätarkkuus on \({\displaystyle 0{,}00012}\).lähde?

Lentotekninen merkitys


Lentotekniikassa, etenkin sotilasilmailussa, puhutaan kuormitusmonikerrasta (G-voimasta tai "G":stä), joka on putoamiskiihtyvyyden monikerta. Lentokoneen rakenteet kestävät sen rakennemassan, sen rahdin ja polttoaineen massat vain tiettyyn rajaan asti. Aerodynaamisten ja propulsiovoimien lisäksi lentokoneeseen vaikuttaa kiihtyvyyskuorma, joka on massan, putoamiskiihtyvyden ja kuormitusmonikertojen määrän tulo.

Katso myös


Lähteet


  1. a b Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) (PDF) (Sivu 14.) SFS-oppaat. 04.11.2002. Suomen Standardoimisliitto. Viitattu 22.12.2011.
  2. Baird, C.S.: Do I weigh less on the equator than at the North Pole? Science Questions with Surprising Answers. Viitattu 20.12.2021.
  3. Putoamiskiihtyvyys 2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 9.12.2021.
  4. Gravitaatiovakio









Luokat: Klassinen mekaniikka




Tiedot vuodesta: 21.12.2021 03:37:50 CET

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-BY-SA-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.