Psykologia (vanha nimitys sielutiede[1]) on tieteenala, joka tutkii ihmisen mielen sisäisiä tapahtumia kuten tunteita, muistia, ajattelua ja käyttäytymistä. Laajemmin psykologian harjoittamisessa on kyse mielentapahtumien ja käyttäytymisen lainalaisuuksiin liittyvän tiedon soveltamisesta ongelmanratkaisussa. Psykologiatiedettä harjoittavasta ammattilaisesta käytetään nimikettä psykologi, joka Suomessa on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö.[2]
Psykologian asiantuntemus usein liitetään mielenterveystyöhön. Kuitenkin psykologista tietoa sovelletaan laajasti yhteiskunnassa mm. opetustyössä, mainonnassa ja markkinoinnissa, yksilön kilpailukyvyn ja suorituksen parantamisessa, yhteisöjen toiminnan tehostamisessa, soveltuvuusarvioinnissa ja osana lääkinnällistä kuntoutusta.
Psykologia tulee kahdesta kreikankielisestä sanasta: ψυχή, psukhē, eli mieli, ja -λογία -logia, eli oppi.[3]
Vaikka psykologisia kysymyksiä on pohdittu vuosisatoja esimerkiksi filosofiassa, itsenäisenä tieteenalana psykologia on suhteellisen nuori, vasta 1800-luvun puoliväliltä[4]. Saksalainen Wilhelm Wundt perusti vuonna 1879 ensimmäisen psykologian laboratorion Leipzigiin ja häntä pidetään kokeellisen psykologian isänä.[5]
Suomen ensimmäinen yliopistollinen psykologian laboratorio perustettiin Turun Suomalaiseen yliopistoon sen perustamisvuonna 1922.[6] Laboratorio oli tuolloin filosofian professorin alaisuudessa; sen perustaja oli filosofian professori Eino Kaila. Ensimmäinen psykologian professuuri perustettiin Turun yliopistoon vuonna 1956.
(1896 lukusuunnitelmassa sielutiedettä ja logiikkaa oli kahdeksannella luokalla kaksi tuntia viikossa.) Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat Feto ry. Viitattu 29.3.2011.
www.valvira.fi. Viitattu 14.3.2019.
.
.
www.utu.fi. Viitattu 13.2.2017.
Makupalat-linkkikirjasto.
Luokat: Psykologia
