Polttiaiseläimet


Polttiaiseläimet
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Polttiaiseläimet
Cnidaria
Hatschek, 1888
Alajaksot ja luokat[1]
Katso myös

  Polttiaiseläimet Wikispeciesissä
  Polttiaiseläimet Commonsissa

Polttiaiseläimet (Cnidaria) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso, johon kuuluvat polyyppieläimet (Hydrozoa), meduusat (Scyphozoa), kuutiomeduusat (Cubozoa), pikarimeduusat (Staurozoa) ja korallieläimet (Anthozoa) sekä mikroskooppiset rakkoloisiot (Myxozoa). Kaiken kaikkiaan polttiaiseläinlajeja tunnetaan noin 11 000.[2] Suurin osa lajeista on merieläimiä, jotka elävät etenkin matalilla ja lämpimillä merialueilla, harvemmat viihtyvät pohjoisissa sisävesissä tai murtovesiympäristöissä. Polttiaiseläimet lisääntyvät joko suvullisesti hedelmöityksen kautta tai suvuttomasti silmikoitumalla.

Sisällysluettelo

Rakenne


Polttiaiseläimet ovat rakenteeltaan yksinkertaisia selkärangattomia. Muodoltaan ne ovat säteittäissymmetrisiä eli ne voidaan jakaa monensuuntaisilla tasoilla kahteen symmetriseen puoliskoon. Solukkorakenteeltaan polttiaiseläimet ovat diploblastisia eli kaksikerroksisia. Ne rakentuvat ulommasta (ektodermi) ja sisemmästä (endodermi) solukerroksesta.

Polttiaiseläinten elämänkierrossa voi esiintyä kaksi päävaihetta (yksilömuotoa): pohjaan kiinnittynyt polyyppi ja vapaana uiva meduusa. Useissa ryhmissä (esim. korallit, merivuokot) meduusavaihetta ei kuitenkaan ole. Joiltakin lajeilta taas polyyppivaihe puuttuu.

Polttiaissolut

Polttiaiseläinten saalistaminen perustuu eläimen polttiaissoluissa olevaan myrkkyyn. Joillakin lajeilla myrkky voi olla ihmisellekin vaarallista, se sisältää ihokuoliota ja verenvuotoa aiheuttavia ja sydämen toimintaan vaikuttavia yhdisteitä. Polttiaissoluissa sijaitsee kapselimainen poltinrakko, josta kosketuksen tai kemiallisen ärsykkeen johdosta kerällä ollut ontto karva laukeaa suoraksi singoten väkäsillä varustetun siiman saalista (tai vahingossa eläintä koskenutta ihmistä) kohti. Siima lävistää saaliin pinnan tai kiertyy sen ympärille samalla vapauttaen myrkkyä. Pienemmät saaliseläimet kuolevat melkein välittömästi. Ihmiselle vaarallisia lajeja tunnetaan vain noin sata.[3].

Suomen polttiaiseläimet


Suomessa säännöllisesti tavattavia polttiaiseläinlajeja on ainakin kuusi sekä joitakin satunnaisesti tavattuja. Itämeren korvameduusa on ainoa varsinaisiin meduusoihin kuuluva säännöllisesti esiintyvä laji. Itämeren polyyppieläimiä ovat vesikasveihin, kallioihin sekä erinäisiin rakenteisiin kiinnittyvät ja varsinkin loppukesästä tavattavat, suurina yhdyskuntina esiintyvät Obelia loveni ja kaspianpolyyppi Cordylophora caspia. Yksinkertaisia, pieniä lajeja Itämeressä ovat Pelmatohydra oligatis ja Protohydra leucarti. Sisävesissä elää lampipolyyppi Hydra.

Lähteet


  1. Cnidaria by Systema Naturea 2000 The Taxonomicon: Brands, S.J. (comp.) 1989-present. The Taxonomicon. Universal Taxonomic Services, Zwaag, The Netherlands. [1]. luettu 6.5.2012
  2. Daly, M. ym. (2007) The phylum Cnidaria: A review of phylogenetic patterns and diversity 300 years after Linnaeus , Zootaxa 1668: 127–182.
  3. Iiris Kalliola, Matti Nummelin (2001). Kaukomatkaajan luontoharmeja: Kummallisia, vaarallisia ja pelottavia etelän eliöitä. Tammi, 133. ISBN 9789513122119. 









Luokat: Polttiaiseläimet




Tiedot vuodesta: 27.04.2021 02:09:49 CEST

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-BY-SA-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.