Politiikka - fi.LinkFang.org

Politiikka


Tämä artikkeli käsittelee yhteiskunnallista käsitettä.
Politiikka on myös Aristoteleen keskeinen klassinen teos sekä suomalainen tieteellinen aikakauslehti.

Sana politiikka juontuu antiikin kreikan kielen sanasta politikos, "kansalaisia koskevaa". Alkuperältään politiikka on käytännön tai teorian vaikuttamista toisiin ihmisiin globaalilla, kansallisella tai yksilöllisellä tasolla. Nykyisessä yleiskielessä sanalla politiikka tarkoitetaan usein johonkin tiettyyn kokonaisnäkemykseen tai aatteeseen pohjautuvaa toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan valtiollisiin, valtioiden välisiin tai yhteiskunnallisiin asioihin tai jolla hoidetaan niitä.[1] Usein sanaa käytetään puolueiden toiminnasta.[1]

Politiikan alaan sisällytetään oikeusvaltiossa lähinnä lainsäädännön muuttamiseen ja julkisen hallinnon ohjaamiseen tähtäävä toiminta. Poliittisen vastakohtana on perinteisesti nähty yksityinen, eli toiminta jonka ei katsota liittyvän muihin yksilöihin. Sitä kreikan kielessä merkitsi taloutta tarkoittanut sana oikos, josta on sittemmin johdettu ekonomia, taloustiede.

Iskulause "henkilökohtainen on poliittista" tuli tunnetuksi 1960-luvulla. Sen mukaan kaikkia yksilöiden välisiä suhteita koskevia asioita pitäisi tuoda valtapolitiikan aiheiksi. Alun perin iskulause kiinnitti huomiota siihen, että ihmisten välisissä jokapäiväisissä suhteissa toteutetaan ja pidetään yllä poliittisesti ja moraalisesti tärkeitä asioita, ja siksi poliittisen toiminnan pitää ulottua myös arkeen.[2]

Sisällysluettelo

Politiikan tutkimus


Pääartikkeli: Politiikan tutkimus

Politiikkaa ja poliittista päätöksentekoa tutkiva yhteiskuntatiede on nimeltään joko politologia, politiikan tutkimus tai valtio-oppi. Viimeksi mainittu tulee saksan kielen termistä Staatslehre (myös Allgemeine Staatslehre eli ”yleinen valtio-oppi”). Anglosaksisissa maissa käytetään useimmiten termiä political science, joskin myös termi politics on käytössä. Politiikan teoriaa, poliittisia aatteita ja poliittista filosofiaa tutkitaan sekä politiikan tutkimuksen että monissa yliopistoissa myös (käytännöllisen) filosofian piirissä. Tavallaan jopa kaikki yhteiskuntatieteet tutkivat usein politiikan piiriin kuuluvia asioita.

Poliittiset rakenteet


Poliittisia päätöksentekojärjestelmiä esiintyy erilaisia. Edustuksellisessa demokratiassa kaikki äänioikeusikärajan saavuttaneet osallistuvat päätöksentekoon valitsemiensa edustajien ja heille vastuunalaisten hallituselinten kautta. Perustuslaillinen tasavalta on tavallaan kansanvallan rajoitetumpi muoto. Yksinvallassa eli diktatuurissa tai yleisesti ottaen johtajavaltaisissa eli autoritaristisissa valtiomuodoissa yksi henkilö tai ryhmä päättää kaikkien asioista. Tarkastelun tekee ongelmalliseksi se, että mitä kansanvaltaisin tai perustuslaillisin järjestelmä voi itse asiassa olla mitä räikein diktatuurilähde?. Oligarkia on harvainvaltaa ja aristokratia ylhäisön tai jonkin muun parhaimmiston valtaa. Jonkinasteista oligarkiaa ja aristokratiaa tavataan mitä demokraattisimmissakin järjestelmissä. Mikäli poliittista valtaa rajoitetaan vähimpään mahdolliseen ja yritetään jättää asiat yksittäisten ihmisten päätettäviksi, kyseessä on libertarismi, tai valtion kokonaan poistuessa anarkia. Viimeiset kaksi aatetta eivät ole toisensa poissulkevia. Kummankin niistä käytännön sovellutukset ovat jääneet harvoiksi ja lyhytaikaisiksi, mutta teoreettisina malleina ja historiallisina ajattelutapoina niillä on silti oma kiinnostavuutensa.

Politiikan aloja, joita usein erotetaan toisistaan, ovat esimerkiksi seuraavat:

Aatteita ja poliittisia suuntauksia


Poliittinen aate eli poliittinen ideologia on näkemys siitä, millaiseksi yhteiskunnalliset olot tulisi järjestää ja kuinka tämä tulisi tehdä. Tavoitteet ja keinot vaihtelevat eri aatesuuntauksien kesken. Poliittisia aatteita ovat esimerkiksi seuraavat:

Politiikkaa harjoitetaan usein jonkinlaisessa poliittisessa järjestyksessä, joka voi olla esimerkiksi:

Katso myös


Lähteet


  1. a b Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Lähde, Ville: Pääkirjoitus 4/11 Niin&Näin. 4.11.2011. Viitattu 15.11.2018.

Kirjallisuutta


Aiheesta muualla


Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Politiikka.
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Politiikka.








Luokat: Politiikka








Tiedot vuodesta: 29.11.2020 10:56:50 CET

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-by-sa-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.