Pinyin - fi.LinkFang.org

Pinyin




Pinyin (kiin. 拼音, pīnyīn, sananmukaisesti "yhdistää ääniä" tai paremmin: "fonetisoida") on mandariinikiinan latinisaatiojärjestelmä. Sillä tarkoitetaan tavallisesti järjestelmää nimeltä Hanyu pinyin (kiin. 汉语拼音, missä ”Hanyu” tarkoittaa kiinan kieltä). Se hyväksyttiin Kiinan kansantasavallassa vuonna 1958 ja otettiin siellä käyttöön vuonna 1979. Se korvasi aiemmat latinisointijärjestelmät kuten Wade–Giles-järjestelmän. Vastaavia järjestelmiä on kehitetty muillekin murteille ja kielille Kiinassa. Järjestelmän luomiseksi perustettiin 1955 komitea, jonka johtoon määrättiin ”pinyinin isäksi” sanottu Zhou Youguang[1].

Pinyin on sittemmin hyväksytty lähes kaikkialla maailmassa mandariinin latinisointijärjestelmäksi, mikä helpottaa aiempaa tilannetta, jossa lukuisilla kieliryhmillä oli kullakin omat kiinan latinisointijärjestelmät ja käännösten tekeminen oli vaivalloista. ISO hyväksyi pinyinin mandariinin latinisointijärjestelmäksi vuonna 1979. Siitä on tullut myös yleisin tapa syöttää kiinaa tietokoneelle.

Sisällysluettelo

Lausuminen


Pinyiniä käytetään osoittamaan kiinan merkkien lausuminen mandariinikiinassa. Kiinassa sillä on erityisesti merkitystä niille koululaisille, jotka eivät puhu mandariinia äidinkielenään (yleistä erityisesti Etelä-Kiinassa), vaan opettelevat sitä vieraana kielenä pinyiniä apuna käyttäen. Myös ulkomailla se on käytössä kiinan opetuksen apuvälineenä sekä kirjoitustapana kiinalaisille henkilöiden ja paikkojen nimille muun muassa lehdistössä.

Mandariinikiinan tavut koostuvat tavunaloittajasta ja tavunloputtajasta, mihin myös pinyin-järjestelmä perustuu.

Tavunaloittajat

Labiaalit Alveolaarit Retrofleksit Alveolopalataalit Velaarit
Klusiilit aspiroimattomat b [p] d [t] g [k]
aspiroidut p [pʰ] t [tʰ] k [kʰ]
Nasaalit m [m] n [n]
Affrikaatat aspiroimattomat z [ts] zh [ʈʂ] j [tɕ]
aspiroidut c [tsʰ] ch [ʈʂʰ] q [tɕʰ]
Frikatiivit f [f] s [s] sh [ʂ] x [ɕ] h [x]
Likvidat l [l] r [ɻ~ʐ]

Tavunlopettajat

Seuraavassa taulukossa esitetään kunkin tavunlopettajan ääntämys, kirjoitusasu sen esiintyessä yksinään ja kirjoitusasu sen esiintyessä tavunalkajan kanssa

Kooda
/i/ /u/ /n/ /ŋ/
Mediaali [ɨ]

-i
[ɤ]
e
-e
[a]
a
-a
[ei̯]
ei
-ei
[ai̯]
ai
-ai
[ou̯]
ou
-ou
[au̯]
ao
-ao
[ən]
en
-en
[an]
an
-an
[ʊŋ]

-ong
[əŋ]
eng
-eng
[aŋ]
ang
-ang
/j/ [i]
yi
-i
[je]
ye
-ie
[ja]
ya
-ia
[jou̯]
you
-iu
[jau̯]
yao
-iao
[in]
yin
-in
[jɛn]
yan
-ian
[jʊŋ]
yong
-iong
[iŋ]
ying
-ing
[jaŋ]
yang
-iang
/w/ [u]
wu
-u
[wo]
wo
-uo 1
[wa]
wa
-ua
[wei̯]
wei
-ui
[wai̯]
wai
-uai
[wən]
wen
-un
[wan]
wan
-uan
[wəŋ]
weng
 
[waŋ]
wang
-uang
/y/ [y]
yu
2
[ɥe]
yue
-üe 2
[yn]
yun
-ün 2
[ɥɛn]
yuan
-üan 2

1 Tavunalkajien b, p, m ja f jäljessä uo kirjoitetaan o.
2 Tavunalkajien j, q ja x jäljessä ü kirjoitetaan u.

Tavu [aɚ̯] kirjoitetaan er. Erhua eli tavun rotatisaatio ilmaistaan vain lisäämällä tavuun -r huomioimatta mahdollisesti tapahtuvia äänteenmuutoksia.

Edellä esiteltyjen tavunalkajien ja -lopettajien lisäksi on olemassa ê [ɛ] sekä syllabiset nasaalit m, n sekä ng, joita käytetään interjektioina.

Oikeinkirjoituksen erikoisuuksia


Toonit


Pinyin-järjestelmä sisältää luonnollisesti myös mandariinikiinan toonit, jotka merkitään kirjaamalla sen vokaalin yläpuolelle diakriittinen merkki, joka ei ole mediaalin asemassa. Seuraavassa esimerkissä toonitettu vokaali on a.

  1. Ensimmäistä toonia merkitsee yläviiva eli makroni (ˉ) vokaalin päällä:
    ā
  2. Toista toonia merkitsee akuutti aksentti (ˊ):
    á
  3. Kolmatta toonia merkitään karonilla, (ˇ, jota joskus kutsutaan käänteiseksi sirkumfleksiksi). Tämä ei ole sama kuin breve (˘, joka ei ole kulmikas), vaikka Internetissä breveä käytetäänkin paljon väärin karonin sijasta.
    ǎ
  4. Neljättä toonia merkitsee graavi aksentti (ˋ):
    à
  5. Viides tooni esitetään kirjoittamalla vokaali ilman toonimerkkiä:
    a
(Joskus se voidaan kirjoittaa merkitsemällä piste ennen tavua, esimerkiksi ·ma.)

Koska monista tietokoneen kirjasimista puuttuvat yläviiva ja karon aksentteina, on hyvin tavallista kirjoittaa tooni numerona tavun perään (esimerkiksi ”tóng” (tong nousevalla toonilla) kirjoitetaan ”tong2”). Numerointi menee kuten edellä on esitetty, paitsi että viides tooni voi olla joko numero 5 tai 0, esimerkiksi ma0 (吗, jota käytetään kysymyksen merkkinä).

Toonimerkin sijoittamiseen käytetään seuraavia sääntöjä:

  1. Jos tavussa on a tai e, toonimerkki menee sen päälle.
  2. Jos tavussa on ou, toonimerkki menee o:n päälle
  3. Muissa tapauksissa toonimerkki menee toisen vokaalin päälle.

Toonit merkitään tavallisesti vain oppikirjoihin, mutta ne ovat välttämättömiä oikean lausumisen esittämiseksi.

Pinyin Taiwanissa


Kiinan tasavallassa (eli Taiwanissa) käytettiin kansallisella tasolla virallisella romanisointimenetelmänä vuosina 2002-2009 tongyong pinyin -järjestelmää, joka erosi hieman pinyinistä. Tammikuussa 2009 otettiin kuitenkin virallisesti käyttöön hanyu pinyin. Kuomintang vastusti tongyong pinyiniä alusta lähtien, ja sen hallitsemilla paikkakunnilla siirryttiinkin suoraan hanyu pinyiniin, joka otettiin käyttöön kansallisella tasolla vuonna 2009. Romanisointijärjestelmien muutokset vaikuttavat lähinnä paikannimien romanisointiin, joten eri alueilla käytetään eri menetelmiä; monet kadunnimikyltit käyttävät tongyong pinyiniä, mutta etenkin Pohjois-Taiwanissa niissä käytetään hanyu pinyiniä. Vanhatkin järjestelmät, kuten Wade-Giles ja MPS2 ovat yhä käytössä jossain. Muutokset eivät vaikuta opetukseen, koska siellä merkkien ääntämyksen opettamiseen käytetään yhä zhuyin-järjestelmää.

Lähteet


  1. Tania Branigan: Sound Principles The Guardian. 21.2.2008. Viitattu 20.11.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla


Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pinyin.

Kirjasimia









Luokat: Kirjoitusjärjestelmät | Kiinan kielet | Siniittiset kielet








Tiedot vuodesta: 21.05.2020 04:59:55 CEST

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-by-sa-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.