Sininen tie


(Ohjattu sivulta Petroskoi-Värtsilä-tie)
Matkailutie
Sininen tie
Blå vägen (ruotsiksi)
Blå vegen (norjaksi)
Голубая дорога (venäjäksi)
Eri osuudet:
Eurooppatie E12 (Mo i Rana – Uumaja),
valtatie 16 (Vaasa – Kyyjärvi),
kantatie 77 (Kyyjärvi – Siilinjärvi),
valtatie 9 (Siilinjärvi – Niirala),
A10 (Värtsilä – Lemetti),
R21 (Lemetti – Prääsä),
valtatie M18 (Prääsä – Petroskoi)

Sininen tie Kolatselässä Karjalan tasavallassa, Venäjällä.
Maat Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä
Pituus 1 800 km
Alkupiste Mo i Rana
Reitti Storuman
Lycksele
Uumaja
Vaasa
Lapua
Alajärvi
Viitasaari
Kuopio
Joensuu
Tohmajärvi
Prääsä
Petroskoi
Päätepiste Puudoži (1 800 km)

Sininen tie on kansainvälinen matkailutie, joka kulkee Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle. Vuonna 2000 Sinistä tietä jatkettiin Karjalan tasavallan pääkaupungista, Petroskoista Puudožiin saakka. Tie seurailee vanhoja vesireittejä Atlantin valtamereltä Äänisen rannalle.[1][2] Suomen Sininen tie on yksi maan vanhimmista matkailuteistä.[3][4]

Sisällysluettelo

Tien eri osuudet


Norjassa ja Ruotsissa

Sinisen Norjassa ja Ruotsissa oleva osuus Mo i Ranasta Uumajaan on Eurooppatie E12. Uumajan ja Vaasan välillä on lauttayhteys.

Suomessa

Suomessa Sininen tie kulkee Vaasasta Kyyjärvelle valtateitä 18 ja 16 pitkin. Kyyjärveltä Siilinjärvelle tie jatkuu kantatienä 77. Siilinjärveltä Joensuun kautta valtakunnan rajalle Niiralaan johtava osuus muodostaa itäisimmän osan valtatiestä 9.

Värtsilä–Petroskoi-tie Venäjällä

Värtsilän ja Petroskoin välinen tie on nopein tieyhteys Suomesta Petroskoihin. Vastakkaiseen suuntaan Petroskoista Suomeen päin kuljettaessa reitti kulkee ensin Pietarin ja Murmanskin välistä M18-valtatietä (E105). Prääsän kohdalla tie jatkuu R21-tienä kohti Sortavalaa. PitkärantaSuojärvi-tien risteyksestä tienumeroksi muuttuu A130. Ennen Sortavalaa tie kääntyy Värtsilään, jossa on rajanylityspaikka.

Tie kulkee suurimmaksi osaksi läpi suurten harvaanasuttujen metsäalueiden. Tien varrella olevia asutuskeskuksia ovat Matroosa, Vilka, Prääsä, Krosnosero, Kolatselkä, Läskelä, Ruskeala ja Värtsilä. Läskelän ja Sortavalan välillä tie seurailee Laatokan lahtien rantaa.

Reitti (vastasuuntaan)

M18 (E105) Petroskoi–Prääsä

R21, Prääsä–Lemetti

A130 (Aunus) – Värtsilä

Tutustumiskohteita Sinisen tien varrella


Maa Alue Tutustumiskohde

Norja

Nordlandin lääni
Atlantti
Mo i Rana, kaupunki Pohjoisen napapiirin tuntumassa
Svartisen, Manner-Norjan toiseksi laajin jäätikkö

Ruotsi

Västerbottenin lääni
Storuman, Hemavanin hiihtokeskus, alppikasvipuutarha, Vindelfjällenin alueen opastuskeskus ja Stenselen kirkko (Ruotsin suurin puukirkko)
Metsämuseo, Lyckselessä
Lyckselen eläintarha, Ruotsin pohjoisin eläinpuisto[5]
Uumaja, Västerbottenin läänin pääkaupunki Uumajanjoen varrella

Suomi

Pohjanmaa
Vaasa, Pohjanmaan maakuntakeskus
Merenkurkku, Unescon maailmanperintökohde[6]
Raippaluodon silta, Suomen pisin silta

Isokyrö, Isonkyrön vanha kirkko, Kyrö Distillery


Suomi

Etelä-Pohjanmaa
Alajärvi, arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia

Suomi

Keski-Suomi
Huopanankoski, Viitasaarella sijaitseva urheilukalastuskoski, joka on yksi Suomen vanhimmista ja tunnetuimmista

Suomi

Pohjois-Savo
Järvi-Suomen maisema-alue Pohjois-Savossa
Lepikon torppa Pielavedellä, presidentti Urho Kekkosen synnyin- ja lapsuudenkoti[7]
Kolun kanava Tervossa, Suomen pisin sisävesikanava[8]
Korkeakoski Kuopion Maaningalla, Suomen korkein vapaana virtaava koski
Kuopio, Pohjois-Savon maakuntakeskus Kallaveden rannalla
Puijo Kuopiossa, luonnonsuojelualue, mäkihyppykeskus, näkötorni
Heinäveden reitti, risteilyreittiliikennettä Kuopio-Heinävesi-Savonlinna
Tahkovuori, matkailukeskus Syvärin rannalla Kuopion Nilsiässä
Ohtaansalmi, Täyssinän rauhan raja Rikkaveden rannalla Tuusniemellä[9]

Suomi

Pohjois-Karjala
Järvi-Suomen maisema-alue Pohjois-Karjalassa
Outokumpu, kaivosmuseo tunneleineen ja junineen, kaivostorni[10]
Joensuu, Pohjois-Karjalan maakuntakeskus Pielisjoen suussa
Pyhäselkä, Saimaan vesistöalueen pohjoisimpia osia

Venäjä

Karjalan tasavalta
Laatokka, Euroopan suurin järvi
Valamo, luostari Laatokan saarilla
Petroskoi, Karjalan tasavallan pääkaupunki
Kiži, Unescon maailmanperintökohde[11]
Ääninen, Euroopan toiseksi suurin järvi
Kontupohja, Venäjän ensimmäinen parantola Martsialnyje vody, Kivatsun luonnonpuisto
Karhumäki, mm. sotahistoriallisia kohteita, Stalinin vainojen uhrien teloitus- ja hautapaikka Sandarmoh, Vienanmeren–Itämeren kanava (ns. Stalinin kanava)
Puudoži, Vodlajärven kansallispuisto ja Äänisen kalliopiirrosalueet

Sinisen tien kehitys matkailutienä


Kuvia


Lähteet


  1. Sininen tie  (Internet Archivesta, tallennettu 31.12.2013) Travel.fi-sivusto. Keskusvaraamo Tahko.com, Nilsiä. Viitattu 11.1.2015.
  2. Sininen Tie halkoo keskistä Suomea  (Internet Archivessa, tallennettu 27.9.2011) Tiehallinto. Viitattu 11.1.2015.
  3. Suomen matkailutiet, Autoliitto
  4. a b [1] Sights in Västerbotten/Sweden, The Blue Highway, pdf, 2008, Västerbotten Local Folklore Society and The Museum of Västerbotten, Tammikuu 10, 2015
  5. Lycksele Djurpark (Lyckselen eläinpuisto) (ruotsiksi)
  6. World Heritage List: High Coast / Kvarken Archipelago (englanniksi, ranskaksi)
  7. Lepikon torppa
  8. Tervon kunta: Kolun kanava
  9. Tuusniemen kunta: Täyssinän rauhan rajamerkki
  10. Aarrekaupunki Outokumpu: Outokummun kaivosmuseo
  11. World Heritage List: Kizhi Pogost (englanniksi, ranskaksi)
  12. a b Sininen tie uudisti matkailutiemerkkinsä 26.1.2015. Karjalainen. Viitattu 26.1.2015.

Aiheesta muualla











Luokat: Ruotsin tiet | Suomen matkailutiet | Norjan tiet | Venäjän tiet | Karjalan tasavallan tiet




Tiedot vuodesta: 30.11.2020 08:24:21 CET

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-BY-SA-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.