Perinnemaisema - fi.LinkFang.org

Perinnemaisema


Perinnemaisema on perinteisen karjatalouden tai muiden varhaisten elinkeinojen muovaama kulttuurimaisema. Perinnemaisemiin kuuluvat sekä rakennetut perinnemaisemat että ja niitto- ja laiduntalouden synnyttämät kulttuurivaikutteiset luontotyypit eli perinnebiotoopit. [1] Rakennettuja perinnemaisemia ovat historialliset rakennukset lähiympäristöineen sekä niihin liittyvät rakennelmat, kuten aitat, aidat, eläinsuojat ja tuulimyllyt. Rakennettuun perinnemaisemaan luetaan kuuluvaksi myös varhaisen liikenteen luomat maisemat sekä esihistorialliset ja historialliset maisemakohteet, kuten muinaisjäännökset, kalliomaalaukset ja vanhat kirkot.[2] Perinnemaisemiin liittyy runsaasti kulttuurihistoriallisia, maisemallisia ja biologisia arvoja.[3]

Perinnebiotooppeja ovat erilaiset niityt, kedot, hakamaat, lehdesmetsät, nummet ja metsälaitumet. Vuosisatoja jatkunut niitto, laidunnus, kaskeaminen ja lehdesten kokoaminen ovat muovanneet näille alueille ympäristöstään poikkeavia luontotyyppejä, joilla on sopeutunut elämään omaleimainen lajistonsa. Perinnebiotoopit ovatkin sekä kasvi- että eläinlajistoltaan Suomen monimuotoisimpia luontotyyppejä.[3]

Perinnebiotooppien määrä on romahtanut maataloudessa tapahtuneiden muutosten myötä alle prosenttiin sadan vuoden aikana. Perinnebiotoopit ovatkin uhanalaisimpia luontotyyppejä. Niiden suurimpia uhkia ovat umpeenkasvaminen laiduntamisen tai niittämisen loputtua, rehevöityminen ja metsittäminen.[4]

Perinnemaisemien väheneminen on Suomessa syynä satojen lajien uhanalaistumiseen ja aiemmin runsaslukuistenkin lajien voimakkaaseen taantumiseen. Kaikista maassa uhanalaisista lajeista noin 23 prosentille perinneympäristöt ovat ensisijainen elinaluetyyppi.[5] Eniten maatalousympäristöjen uhanalaisissa lajeissa on hyönteisiä, esimerkiksi perhosia, pistiäisiä ja kovakuoriaisia. Perinnebiotoopeilla lajien uhanalaistuminen on nopeampaa kuin muissa elinympäristöissä. [6]

Katso myös


Lähteet


  1. Vainio Maarit, Kekäläinen Hannele, Alanen Aulikki ja Pykälä Juha: Suomen perinnebiotoopit. Perinnemaisemaprojektin valtakunnallinen loppuraportti. Suomen ympäristö 527. Suomen ympäristökeskus., 2001.
  2. [1]
  3. a b Perinnemaisemien hoitotyöryhmän mietintö: Perinnebiotooppien hoito Suomessa. Suomen ympäristö 443. Ympäristöministeriö, 2000.
  4. Raunio Anne, Schulman Anna ja Kontula Tytti (toim.): Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008. Suomen ympäristökeskus, 2008.
  5. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010, s. 57. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2010. ISBN 978-952-11-3805-8.
  6. Uhanalaisten lajien II seurantaryhmä: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, 2000.








Luokat: Aluesuunnittelu | Vihersuunnittelu | Maisema | Maatalouden historia | Kotieläintalous | Luomumaatalous | Kulttuurimaantiede








Tiedot vuodesta: 30.11.2020 03:57:27 CET

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-by-sa-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.