Päiväntasaaja


Päiväntasaaja eli ekvaattori on kuviteltu viiva maapallon ympäri juuri pohjoisnavan ja etelänavan puolivälissä. Päiväntasaaja jakaa maapallon pohjoiseen ja eteläiseen pallonpuoliskoon. Maantieteellisinä koordinaatteina ilmaistuna päiväntasaajan leveysaste on nolla.[1]

Sisällysluettelo

Geodesia


Päiväntasaaja on on ainoa isoympyrä maapallon pinnalla. Se on maapallon pisin leveyspiiri.[2] Maapallo on päiväntasaajan kohdalla ympärysmitaltaan 40 075 kilometriä. Myös maapallon halkaisija on päiväntasaajan kohdalla suurimmillaan, 12 756 kilometriä, joka on 43 kilometriä enemmän kuin napojen välinen halkaisija. Ero näkyy myös merenpinnan tasossa. Tämä päiväntasaajan pullistuma aiheutuu maapallon kiertoliikkeestä, jonka aiheuttama kehänopeus on suurimmillaan päiväntasaajalla, 1 670 kilometriä tunnissa. Pullistuma aiheuttaa sen, että Maan painovoima on päiväntasaajalla hiukan pienempi kuin muualla. Tämä yhdistettynä kiertoliikkeen aiheuttamaan keskipakoisvoimaan tekee päiväntasaajan läheisyydestä parhaan paikan laukaista avaruusaluksia ja satelliitteja.[1]

Myös muiden planeettojen kohdalla puhutaan päiväntasaajasta.[3][4]

Vuorokausi


Aurinko paistaa päiväntasaajalla kohtisuoraan ylhäältä eli zeniitistä kevätpäiväntasauksen ja syyspäiväntasauksen aikaan. Aurinko myös nousee ja laskee päiväntasaajalla nopeammin kuin muualla maapallolla, ja päivä vaihtuu yöksi vain muutamassa minuutissa.[1] Päiväntasaaja on saanut suomenkielisen nimensä siitä, että sen kohdalla päivän pituus on vuoden ympäri tasaisesti 12 tuntia, kuten yönkin.

Ilmasto


Päiväntasaajalla on kautta vuoden yleensä kuumaa. Monilla paikoilla on kaksi vuodenaikaa, sadekausi ja kuivakausi. Sadekausi kestää usein suurimman osan vuodesta, ja sen ansiosta päiväntasaajalla kasvaa trooppisia sademetsiä Amazoniasta Kongon kautta Kaakkois-Aasiaan. Päiväntasaajan seudut eivät ole maapallon kuumimpia, sillä korkea ilmankosteus viilentää aluetta hiukan. Kuivia alueita päiväntasaajalla ovat korkeat seudut, mukaan lukien lähes sateeton Atacaman aavikko Etelä-Amerikassa. Päiväntasaajan sademetsien eliöstö on hyvin rikas.[1]

Jotkut klimatologit määrittelevät tietyn paikan ilmaston ekvaattoriseksi eivätkä pelkästään trooppiseksi, jos keskilämpötilat poikkeavat lämpimimmän ja kylmimmän välillä 3 °C tai vähemmän. Klimatologi Vladimir Köppen asetti alun perin ekvaattorisen ilmaston vuosittaisen lämpötilavaihteluvälin rajaksi 5 °C. Hän sijoitti i kirjaimen soveltuvien luokittelunimien jälkeen (Af, Am, Aw tai As) niille ilmastoille, jotka täyttivät edellä mainitun lämpötilavaihteluehdon. Tämä lämpötilavaihteluväli kavennettiin myöhemmin 3 °C:een, jotta ilmastovyöhykkeet "ekvaattorinen ilmasto" ja "trooppinen ilmasto" olisivat maantieteelliseltä kooltaan lähempänä toisiaan.

Maamerkit


Päiväntasaajalle on eri maissa pystytetty näyttäviä maamerkkejä.

Päiväntasaajalla sijaitsevat valtiot ja meret


Päiväntasaaja kulkee 11 valtion maa- ja merialueiden poikki. Suurimmaksi osaksi se kulkee merialueiden yli.Tiheintä päiväntasaajan seudun ihmisasutus on muun muassa Ecuadorissa, jonka pääkaupunki Quito on lähes tarkalleen päiväntasaajalla.[2]

Päiväntasaajan valtiot ovat lännestä itään luettuina seuraavat, alkaen päivämäärärajalta:

Koordinaatit Valtio tai meri Huomautus
Tyynimeri
 Ecuador Isabela, yksi Galápagossaarista
Tyynimeri
 Ecuador Kulkee Quiton ohi 24 kilometrin päässä sen pohjoispuolella
 Kolumbia Ei kulje Perun kautta, mutta rajan pohjoisin kohta on 4,3 km päiväntasaajalta etelään
 Brasilia Kulkee Amazonasin, Roraiman, Parán ja Amapán osavaltioiden kautta
Atlantin valtameri
 São Tomé ja Príncipe Ilhéu das Rolas
Atlantin valtameri Guineanlahti
 Gabon
 Kongon tasavalta Kulkee Makouan kaupungin kautta.
 Kongon demokraattinen tasavalta
 Uganda
Victoriajärvi Kulkee joidenkin Ugandaan kuuluvien saarten kautta
 Kenia
 Somalia
Intian valtameri Kulkee Malediiveille kuuluvien Huvadhun atollin ja Fuvahmhulahin saarten välitse
 Indonesia Batusaaret, Sumatra ja Linggasaaret
Karimatansalmi
 Indonesia Borneo
Makassarinsalmi
 Indonesia Sulawesi (Celebes)
Tomininlahti
Molukkienmeri
 Indonesia Kayoa ja Halmahera
Halmaheranmeri
 Indonesia Gebesaaret
Tyynimeri Kulkee 13 km Aranukan atollin eteläpuolitse  Kiribatissa ja

21 km Bakerin saaren eteläpuolitse

Päiväntasaajan Guinea ei nimestään huolimatta sijaitse päiväntasaajalla. Siihen kuuluva Annobónin saari on päiväntasaajan eteläpuolella, muu osa maata sen pohjoispuolella.

Katso myös


Lähteet


  1. a b c d equator National Geographic. 6.9.2011. Viitattu 19.5.2021.
  2. a b Amanda Briney: The Geography of Earth's Equator ThoughtCo.. 30.1.2020. Viitattu 19.5.2021.
  3. Sisäplaneetat Merkurius ja Venus Ursa. Viitattu 19.5.2021.
  4. Marsin tutkimus Ursa. Viitattu 19.5.2021.

Aiheesta muualla


 










Luokat: Leveyspiirit




Tiedot vuodesta: 12.06.2021 12:45:59 CEST

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-BY-SA-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.