Oulujoki


Tämä artikkeli kertoo Suomen joesta. Täsmennyssivulla Oulujoki kerrotaan muista merkityksistä.
Oulujoki
Ule älv

Oulujokea valtatien 4 sillalta
Alkulähde Oulujärvi, Vaala
Laskupaikka Perämeri, Oulu
Maat Suomi
Pituus 106 km
Alkulähteen korkeus 122,7 m
Virtaama 250-270 /s
Valuma-alue 22 900 km²

Oulujoki (ruots. Ule älv) on 106 km pitkä joki Pohjois-Suomessa. Se on Oulujärven laskujoki, joka laskee Perämereen Oulussa. Se on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun pääjoki, ja suurin osa Kainuusta kuuluu sen valuma-alueeseen eli Oulujoen vesistöalueeseen.[1]

Kainuun itäosat, Kuhmo ja Sotkamo sekä Kajaanin kaupunki ovat Kuhmon reitin varrella, pohjoisemmat Suomussalmi, Hyrynsalmi, Ristijärvi ja Paltamo ovat Hyrynsalmen reitin varrella,[2] Paltamon nykyinen kirkonkylä Kiehimä on reitin laskukohdassa Oulujärveen. Järven länsirannalla, Oulujoen niskassa, on Vaala. Kainuun kunnista ainoastaan Puolanka sijaitsee pääosin Kiiminkijoen vesistöalueella. Oulujoen varrella ovat Vaalan jälkeen alajuoksua kohti pohjoispohjalaiset kirkonkylät Utajärvi, Muhos ja jo lakkautettu Oulujoen kunta, ja joen laskukohdassa Perämereen on Oulun kaupunki.

Oulun asukkaista suurin osa saa talousvetensä puhdistetusta Oulujoen vedestä.[3]

Oulujoki oli maan tunnetuin tervan kuljetusreitti, mutta tervakulttuuri menetti suurimman merkityksensä puulaivoista metallirunkoisiin siirryttäessä.

Sisällysluettelo

Sivujoet


Oulujoen sivujoet rannikolta sisämaahan päin lukien ovat:[1]

Kalastus


Koska Oulujoki ja sen sivujoet on määritelty vaelluskalajoeksi, yleiskalastusoikeus ei päde siellä. Poikkeuksena onkiminen ja pilkkiminen on sallittu Oulujoen pääuomassa välillä Merikosken voimalan yläpuoli – Jylhämän padon alapuoli.[4]

Ennen voimalaitosten rakentamista Oulujoki oli yksi Euroopan parhaista lohijoista. Patoaminen lopetti lohen nousun luontaisille lisääntymisalueille, jotka ovat olleet pääuomassa ja jopa Suomussalmella asti. Luontaista kantaa pyritään elvyttämään siirtoistutuksin. Jokeen istutetaan myös 0,5 – 1,5 kg painoisia kirjolohia, kuhaa ja taimenta.[5]

Vuonna 2003 Merikosken voimalaitokseen valmistui kalaporras, jota pitkin lohi ja muut kalat pääsevat nousemaan Muhokselle Montan voimalaitokselle asti. Lohelle avautui periaatteessa kutupaikkoja Muhosjokeen ja Sanginjokeen.[6]

Ympäristöasiat


Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella vesien tilaa heikentää laajalti hajakuormitus, joka on valtaosin peräisin maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksesta. Vesienhoitotoimenpiteiden toimeenpanossa on tapahtunut esimerkiksi yhdyskuntasektorilla ja teollisuudessa merkittävää kehitystä 2010-luvun alkupuolella. Vastaavasti maatalouden, metsätalouden ja haja-asutuksen toimenpiteiden toteutuksessa on ollut vajetta. Rehevöityneen vesistön tila paranee hitaasti.[2]

Oulujoen vesistöalueella kaivostoimintaa harjoittavat Mondo Minerals Oy Sotkamossa, Tulikivi Oy Suomussalmella sekä Terrafame Sotkamon Talvivaaran kaivoksella. Kaivosten puhdistetuissa jätevesissä on muun muassa arseenia ja nikkeliä. Paperi- ja sellu- sekä kemianteollisuudesta pääsee rannikkovesiin orgaanisia klooriyhdisteitä, mutta myös nikkeliä ja elohopeaa. Kuormituksen määrä on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Turvetuotanto aiheuttaa kiintoaine- ja ravinnekuormistusta ja lisää humuspitoisuutta. Vesistöalueen latvoilla on kalankasvatuslaitoksia.[2]

Oulujoen voimalaitokset


(suluissa valmistumisvuodet)[7]

Merikosken voimalaitoksen omistaa Oulun Energia. Muut ovat valtiollisen energiajätin Fortum Oyj:n omistuksessa.

Kuvia Oulujoen varrelta


Katso myös


Lähteet


  1. a b Vanhaa ja uutta Oulujokea Kirjastovirma. Viitattu 6.7.2020.
  2. a b c Laine, Anna (toim.): Vesien tila hyväksi yhdessä - Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021  (ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu)) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2015. Viitattu 6.7.2020.
  3. Oulujoen vedenlaatu huononee – kaupunki varautuu käyttämään miljoonia veteen Yle. 2015. Viitattu 6.7.2020.
  4. Kalastusluvat Oulujoen ja lähimerialueen kalatalousalueelle Oulujoen ja lähimerialueen kalastusopas. Viitattu 6.7.2020.
  5. Saaliskalat Julkaisu =Oulujoen ja lähimerialueen kalastusopas. Viitattu 6.7.2020.
  6. Merikosken kalatie Oulun Energia. Viitattu 6.7.2020.
  7. Oulujoen voimalaitosrakentaminen Kirjastovirma. Viitattu 6.7.2020.

Aiheesta muualla











Luokat: Muhoksen joet | Oulun joet | Oulujoen vesistö | Utajärven joet | Vaalan joet




Tiedot vuodesta: 12.06.2021 10:21:26 CEST

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-BY-SA-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.