Osake


Osake on osuus osakeyhtiössä[1] ja eräissä osuuskunnissa. Osakeyhtiön osake antaa omistajalleen oikeuden päätöksentekoon yhtiökokouksessa sekä varallisuusoikeuksia kuten oikeuden osinkoon. Osakeyhtiön osakkeenomistajia kutsutaan yhtiön osakkaiksi.

Osakeyhtiöllä on Suomessa oltava vähintään yksi osake. Myös osuuskunta voi halutessaan laskea liikkeelle osakkeita. Tämä artikkeli koskee osakeyhtiöiden osakkeita, jollei muuta ole mainittu.

Osake syntyy osakeannissa. Annissa uudet tai vanhat osakkeenomistajat sijoittavat varojaan yhtiön omaan pääomaan. Näin yhtiö kerää rahoitusta toimintaansa varten.

Osake on arvopaperi, jonka voi tavallisesti myydä tai muuten siirtää toiselle omistajalle. Jos yhtiön osakkeella käydään kauppaa pörssissä, kyseessä on pörssiyhtiö.

Sisällysluettelo

Osakelajit


Pääartikkeli: Osakelaji

Yhtiöllä voi olla useita osakelajeja eli osakesarjoja. Sarjoilla on keskenään erilainen äänimäärä yhtiökokouksessa tai erilaiset oikeudet varojenjakoon (kuten osinkoon).

Osakkeen arvo


Osakkeen arvo riippuu siitä, kuinka se määritellään. Eri tarkoituksiin käytetään erilaisia arvoja.

Osakkeen tuotto


Osakepääomalle voidaan osakeyhtiölain mukaan maksaa tuottoa (kuten osinkoa), jos yhtiöllä on jakokelpoisia varoja eikä tuotonmaksu vaaranna yhtiön maksukykyä. Käytännössä yhtiön tulee ensin olla tuottanut voittoa, jotta osakkeenomistajille voidaan maksaa osinkoa. Yhtiön velkojat ovat osakkeenomistajiin nähden etusijalla. Varojen jako osakkeenomistajille edellyttää, että yhtiön velkojen korot ja lyhennykset voidaan hoitaa. Konkurssitilanteessa osakkeenomistajat ovat viimeisellä sijalla, kun yhtiössä jäljellä olevia varoja jaetaan.

Osinko on tavallisin tuotonjakotapa osakkeenomistajille. Muita tuotonjakotapoja ovat pääoman palautus, yhtiön omien osakkeiden hankkiminen ja yhtiön purkaminen. Kaikki tavat, purkamista lukuun ottamatta, ovat nykyisin tavanomaisia pörssiyhtiöissä. Käytetyn jakotavan valintaan vaikuttaa mm. verotus.

Tuottoja voi saada myös osakkeen arvonnousun kautta myymällä osakkeet korkeampaan hintaan kuin niiden hankkiminen on maksanut.

Osakekirjat ja arvo-osuusjärjestelmä


Yhtiö pitää kirjaa osakkeenomistajistaan osake- ja osakasluettelon avulla. Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvien yhtiöiden osalta kirjanpito tehdään arvo-osuusjärjestelmässä. Suurimpien yhtiöiden osakkeet ovat Suomessa nykyisin arvo-osuusmuotoisia.

Perinteisesti osaketta kuvaamaan painettiin joskus hyvinkin viimeisteltyjä paperisia osakekirjoja. Suomessa osakekirjoja on edelleen käytössä pienemmissä yhtiöissä, asunto-osakeyhtiöissä tai sellaisissa suuremmissa yhtiöissä, joiden osakkeilla ei käydä aktiivisesti kauppaa. Yhtiön hallitus voi päättää, annetaanko osakkeista osakekirja vai ei. Arvo-osuusjärjestelmään liittyneissä yhtiöissä osakekirjojen antaminen ei ole sallittua.

Pörssiosakkeet


Julkisen osakeyhtiön (Oyj) osakkeet voivat olla kaupankäynnin kohteina arvopaperipörssissä. Tällöin osakkeita voi ostaa ja myydä arvopaperivälittäjän kautta pörssissä. Nykyisin välittäjät tarjoavat palveluitaan pääosin internetin kautta.

Osuuskuntien osakkeet


Osakeyhtiöiden lisäksi myös osuuskunnat voivat laskea liikkeelle osakkeita. Osuuskuntien osakkeita kutsuttiin aiemmin sijoitusosuuksiksi.[4]

Osuuskunnan osakkeella ei lähtökohtaisesti ole äänioikeutta. Osakkeen äänioikeudesta ja oikeudesta osuuskunnan varoihin ja ylijäämään voidaan määrätä osuuskunnan säännöissä.[5]

Katso myös


Lähteet


  1. Taloustiedon taloussanasto. Taloustieto r.y., 1987.
  2. a b Riihimäki, Antti: Piensijoittajan niksikirja. Helsinki: WSOY, 1970.
  3. Artto, Eero – Koskela, Markku – Leppiniemi, Jarmo – Pitkänen, Eero: Laskentatoimen perusteet. KY-Palvelu Oy, 1990.
  4. Rimmi, Riitta: Osuuskunta taipuu moneksi. Taloustaito, , 2015. vsk, nro 3, s. 46–50. Helsinki: Verotieto Oy.
  5. Pellervo: Osuudet, osakkeet ja osuuskunnan oma pääoma

Aiheesta muualla











Luokat: Arvopaperioikeus | Osakeyhtiöt | Rahoitus | Sijoittaminen




Tiedot vuodesta: 29.11.2020 11:33:25 CET

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-BY-SA-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.