Olympialaiset


Tämä artikkeli käsittelee nykyaikaisia olympialaisia. Antiikin olympialaisista katso Olympian kisat.

Olympialaiset eli olympialaiset kisat tai olympiakisat ovat suuret kansainväliset ja monilajiset urheilukilpailut. Ne järjestetään kahden vuoden välein niin, että kesäolympialaiset ja talviolympialaiset vuorottelevat. Olympiakisat keskittyvät yhden kaupungin ympärille ja niiden pitopaikan määrää Kansainvälinen olympiakomitea.

Sisällys

Historia


Nykyaikaiset olympialaiset perustuvat antiikin aikana Olympiassa Kreikassa järjestettyjen Olympian kisojen perintöön. Kreikassa järjestettiin 1800-luvulla myös neljät Zappaan olympialaiset, joita pidetään nykyaikaisten olympialaisten edeltäjinä samoin kuin englantilaisia Wenlockin olympialaisia kisoja.

Nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin ensimmäisen kerran Ateenassa vuonna 1896. Ensimmäisistä kisoista asti jokaisissa olympialaisissa ovat olleet mukana vain miekkailu, pyöräily, uinti, voimistelu ja yleisurheilu (soutu olisi listalla ellei lajia olisi peruutettu huonon sään vuoksi vuonna 1896).

Vuodesta 1924 alkaen kisat on jaettu erillisiin kesä- ja talviolympialaisiin ja vuoteen 1992 saakka kesä- ja talvikisat järjestettiin samana vuonna. Tämän jälkeen rytmiä muutettiin siten, että seuraavat talvikisat olivat 1994 ja siitä lähtien neljän vuoden välein.[1]

Vuosina 1912–1948 järjestettiin olympiakisojen yhteydessä myös olympiakisojen taidekilpailuja[2], ja senkin jälkeen on taidetapahtumia toisinaan järjestetty kisojen ohessalähde?.

Osallistumisoikeus


Nykyaikaisiin olympialaisiin saivat alun perin osallistua vain amatöörit eli kilpailijat, jotka harjoittavat urheilua ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua. Avery Brundagen puheenjohtajakauden jälkeen 1970-luvulta lähtien Kansainvälinen olympiakomitea alkoi suhtautua ammattilaisurheilijoihin entistä suopeammin kasvattaakseen olympialaisten taloudellista tuottoa.[3] Vuonna 1988 ammattilaisurheilijat saivat muutamaa lajia lukuun ottamatta täyden osanotto-oikeuden olympialaisiin[4].

Vuonna 1960 otettiin olympialaisten useimpiin lajeihin käyttöön karsintaraja, joka urheilijan tulee saavuttaa halutessaan osallistua kisoihin. Yleisurheilussa ja uinnissa on käytössä karsintarajat. Muissa lajeissa kisapaikat jaetaan karsintakilpailujen tai ranking-listojen perusteella. Jokaisella Kansainvälisen olympiakomitean jäsenmaalla on silti oikeus lähettää olympialaisiin yksi urheilija (kesäolympialaisiin yksi yleisurheilija ja yksi uintiurheilija), vaikka urheilija ei olisikaan selvittänyt karsintarajoja.

Luettelo olympiakisoista


Kesäolympialaiset

Pääartikkeli: Kesäolympialaiset

Talviolympialaiset

Pääartikkeli: Talviolympialaiset

Olympialajit


Olympialaisissa kilpailtavat lajit päättää Kansainvälinen olympiakomitea joko lajiliiton tai olympialaisten järjestelykomitean ehdotuksesta. Tokion kesäolympialaisten 2020 ohjelmassa on 33 lajiryhmää ja Pekingin talviolympialaisten 2022 ohjelmassa seitsemän.

Olympiaboikotit


Useat maat boikotoivat kesäolympiakisoja vuosina 1956, 1976, 1980 ja 1984. Vuoden 1956 boikotti liittyi Unkarin kansannousuun ja Suezin kriisiin, vuoden 1976 boikotti liittyi Etelä-Afrikan rotusortoon, vuoden 1980 boikotti Neuvostoliiton Afganistanin sotaan ja vuoden 1984 boikotti oli vastatoimi vuoden 1980 boikotille. Näitä vuosia ennenkin olympiakisoissa oli koettu pienempiä boikotteja.

Olympiasymbolit


Olympiarenkaat

Olympiatunnuksen muodostavat viisi toisiinsa yhdistyvää rengasta, joiden esikuva löydettiin vanhasta alttarista Olympian raunioilta. Olympiarenkaat ovat maailman tunnetuin tuotemerkki. Tunnuksen suunnitteli nykyaikaisten olympialaisten isä Pierre de Coubertin. Aluksi renkaat olivat ketjuna viisi rengasta peräkkäin, kun nykyään ne ovat kahdessa kerroksessa. Kansainvälisen Olympiakomitean mukaan olympiarenkaat kuvastavat viittä maailman maanosaa, jotka olympian henki yhdistää (renkaat yhdessä toisiinsa), sekä urheilijoita, jotka eri puolilta maailmaa kokoontuvat yhteen olympialaisten ajaksi.

Renkaiden symboliikasta on ollut myös muita tulkintoja:

Olympialipun kuusi väriä (renkaiden värit, pohjana valkoinen) edustavat maailman kansoja, sillä maailman kaikkien valtioiden lipuissa on vähintään yksi lipun väreistä.

Olympiatuli

Koska nykyaikaiset olympiakisat jatkavat antiikin kisojen perinnettä, olympiatuli sytytetään ennen kisoja auringonsäteistä Olympian lehdossa Kreikassa, josta se kuljetetaan kisapaikalle. Ensimmäinen soihtuviesti Olympiasta olympialaisten isäntäkaupunkiin järjestettiin Berliinin olympialaisten yhteydessä 1936.

Olympiamotto

Olympialaisten tunnus on Citius, altius, fortius, joka tarkoittaa nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin.

Olympiamitalit

Olympiakisojen lajien kolme parasta saavat mitalin: ensimmäinen kultaisen, toinen hopeisen ja kolmas pronssisen. Kahdeksan parasta saavat kunniakirjan.[5] Jokainen olympialaisiin osallistuva urheilija saa muistomitalin.

Olympiamitali on halkaisijaltaan vähintään 6 senttimetriä ja paksuudeltaan vähintään 3 millimetriä[5]. Kultamitalin kultapitoisuus oli vuoden 2012 kesäolympiakisoissa 1,36 % eli 6 grammaa. Mitalista 93 % oli hopeaa ja 6 % kuparia. Olympialaisten kultamitalin kultapitoisuus on vähentynyt kisa kisalta, ja vielä vuosien 1904, 1908 ja 1912 olympiakisoissa mitali oli täyskultaa, tosin nykyistä pienempi.[6] Kultamitaleita jaettiin ensimmäisen kerran vuoden 1904 kesäolympiakisoissa; edellisissä kisoissa voittajat olivat saaneet kullatun pronssiplakaatin[5].

Olympiahymni

Nykyisin käytössä oleva alkuperäinen Ateenan olympialaisiin 1896 tehty olympiahymni on kreikkalaisten Spyrídon Samáraksen säveltämä ja Kostís Palamáksen sanoittama.

Olympiamaskotti

Vuodesta 1968 alkaen on useimpia olympiakisoja varten suunniteltu oma maskotti, yleensä eläin- tai ihmishahmo. Maskotti on yleensä jollain tavalla liittynyt siihen maahan missä kisat pidetään, esim. Venäjällä Miska-karhu tai Kanadassa Amik-majava.[7]

Ensimmäinen maskotti nähtiin Grenoblen talvikisoissa vuonna 1968, missä Schuss-niminen yksijalkainen hiihtäjähahmo esiintyi kuvissa ja leluissa. Virallisen kisamaskotin tittelin sai kuitenkin vasta Münchenin vuoden 1972 kesäkisojen maskotti Waldi.

Olympiavala

Olympiavala on olympialaisten avajaisissa lausuttava juhlallinen ja rituaalinen lupaus, jonka yksi urheilija lausuu kaikkien urheilijoiden ja yksi tuomari kaikkien tuomarien puolesta.

Olympiatervehdys

Olympiatervehdys on variaatio roomalaisesta tervehdyksestä. Olympiavariantissa oikea käsi ojennetaan ylöspäin kämmen alaspäin sormet yhdessä. Ele poikkeaa käden kulman ja suunnan suhteen, jotka ovat korkemmalle ja etuoikeammalle kuin roomalaisessa.[8][9] Tervehdys on nähtävillä 1924 ja 1936 olympialaisten virallisissa julisteissa.[10]

Olympiatervehdys on jäänyt käytöstä toisen maailmansodan jälkeen, sillä sen katsotaan muistuttavan liikaa natsitervehdystä.[11] Viimeisin käyttö oli vuoden 1948 talviolympialaisisten avausseremonioissa.[12]

Mitalitilastoja


Menestyneimmät urheilijat

Urheilija Laji Kisat Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
Michael Phelps uinti 2004–2016 23 3 2 28
Larysa Latynina voimistelu 1956–1964 9 5 4 18
Paavo Nurmi yleisurheilu 1920–1928 9 3 0 12
Mark Spitz uinti 1968–1972 9 1 1 11
Carl Lewis yleisurheilu 1984–1996 9 1 0 10
Marit Bjørgen maastohiihto 2002–2018 8 4 3 15
Ole Einar Bjørndalen ampumahiihto 1998–2014 8 4 1 13
Bjørn Dæhlie maastohiihto 1992–1998 8 4 0 12
Birgit Fischer melonta 1980–2004 8 4 0 12
Sawao Katō voimistelu 1968–1976 8 3 1 12
Jennifer Thompson uinti 1992–2004 8 3 1 12
Matt Biondi uinti 1984–1992 8 2 1 11
Ray Ewry* yleisurheilu 1900–1908 8 (10) 0 0 8 (10)
Usain Bolt yleisurheilu 2008–2016 8 0 0 8

* Ray Ewryn mitalien määrä riippuu siitä, lasketaanko vuoden 1906 kesäolympialaisten (välikisat) mitaleja mukaan.

Eniten mitaleita saavuttaneet urheilijat

Urheilija Laji Kisat Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
Michael Phelps uinti 2004–2016 23 3 2 28
Larisa Latynina voimistelu 1956–1964 9 5 4 18
Marit Bjørgen maastohiihto 2002–2018 8 4 3 15
Nikolai Andrianov voimistelu 1972–1980 7 5 3 15
Ole Einar Bjørndalen ampumahiihto 1998–2014 8 4 1 13
Boris Šahlin voimistelu 1956–1964 7 4 2 13
Edoardo Mangiarotti miekkailu 1936–1960 6 5 2 13
Takashi Ono voimistelu 1952–1964 5 4 4 13
Paavo Nurmi yleisurheilu 1920–1928 9 3 0 12
Birgit Fischer melonta 1980–2004 8 4 0 12
Bjørn Dæhlie maastohiihto 1992–1998 8 4 0 12
Sawao Katō voimistelu 1968–1976 8 3 1 12
Jennifer Thompson uinti 1992–2004 8 3 1 12
Ryan Lochte uinti 2004–2016 6 3 3 12
Dara Torres uinti 1984–2008 4 4 4 12
Aleksei Nemov voimistelu 1996–2000 4 2 6 12

Eniten kultamitaleita yksissä kisoissa saavuttaneet urheilijat

Urheilija Laji Vuosi Kulta
Michael Phelps uinti 2008 8
Mark Spitz uinti 1972 7
Kristin Otto uinti 1988 6
Vitali Štšerbo voimistelu 1992 6
Michael Phelps uinti 2004 6
Anton Heida voimistelu 1904 5
Willis Lee ammunta 1920 5
Nedo Nadi miekkailu 1920 5
Paavo Nurmi yleisurheilu 1924 5
Eric Heiden pikaluistelu 1980 5
Matt Biondi uinti 1988 5
Michael Phelps uinti 2016 5

Kultamitali useimmissa peräkkäisissä kisoissa

Urheilija Laji Vuodet Kisat (lkm)
Aladár Gerevich miekkailu 1932–1960 6
Steve Redgrave soutu 1984–2000 5
Pál Kovács miekkailu 1936–1960 5

Gerevichin ja Kovácsin saavutukset tekee ainutlaatuisiksi se, että heiltä jäivät väliin kahdet kisat toisen maailmansodan takia.

Eniten mitaleita yksissä kisoissa saavuttaneet urheilijat

Urheilija Laji Kisat Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
Michael Phelps uinti 2008 8 0 0 8
Michael Phelps uinti 2004 6 0 2 8
Aleksandr Ditjatin voimistelu 1980 3 4 1 8

Muita mitalisaavutuksia

Voittanut mitalin sekä kesä- että talviolympialaisissa

Mitalit kesä- ja talvilajissa
Mitalit talvilajissa

Muita kesäolympialaisten ennätyksiä


Eniten kesäolympiakisoja

Miehet:

Naiset:

Eniten vuosia kultamitalien välillä

Miehet:

Naiset:

Vanhimmat kultamitalistit

Miehet:

Naiset:

Nuorimmat kultamitalistit

Miehet:

Naiset:

Vanhimmat tunnetut osallistujat

Miehet:

Naiset:

Nuorimmat tunnetut osallistujat

Miehet:

Naiset:

Muita

Katso myös


Lähteet


Viitteet

  1. Olympic Games International Olympic Committee ® IOC 2008. Viitattu 1.12.2008.
  2. Olympic Games Art Competition Medallists  (Sivut 13–17) Art competitions at the Olympic Games. 2.5.2019. The Olympic Studies Centre/ Olympic Foundation for Culture and Heritage. Viitattu 1.3.2020. (englanniksi)
  3. Greene, Bob: What changed the Olympics forever 23.7.2012. CNN. Viitattu 9.12.2012.
  4. Amateurism 7.12.1999. USA Today. Viitattu 9.12.2012.
  5. a b c Report 268  (s. 30) 31.1.2002. KOK. Viitattu 10.8.2012.
  6. Melonyce McAfee: Why Olympians bite their medals 10.8.2012. CNN.com. Viitattu 10.8.2012.
  7. Olympiamaskotit 5.8.2016. Yle.
  8. Droit, Jean: Paris 1924 - Jeux Olympiques 1924. Olympic Games Museum. Viitattu 15.10.2010.
  9. Schaap, Jeremy: Triumph: the untold story of Jesse Owens and Hitler's Olympics, s. 163–166. Houghton Mifflin Harcourt, 2007. ISBN 978-0-618-68822-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.1.2020).
  10. Olympic Games 1936 Berlin: Poster Olympic Games Museum. Viitattu 29.12.2015.
  11. The Official Olympic Salute Stopped Being Popularly Used After WWII Due to Strongly Resembling the "Heil Hitler" Salute todayifoundout.com. 8.8.2012. Viitattu 14.9.2017.
  12. https://www.youtube.com/watch?v=WfaFnZ6sEnY/%7Ctitle= Full St. Moritz 1948 Official film; katso 13:15–13:20
  13. Eddie Eagan Olympedia. (englanniksi)
  14. Jacob Tullin Thams Olympedia. (englanniksi)
  15. Christa Luding-Rothenburger Olympedia. (englanniksi)
  16. Clara Hughes Olympedia. (englanniksi)
  17. Lauryn Williams Becomes 5th Olympian to Medal in Both Summer and Winter Games Bleacher Report. 21.2.2014. Viitattu 5.8.2021.
  18. Lauryn Williams Olympedia. (englanniksi)
  19. United States beats South Korea to reach baseball gold-medal game; Eddy Alvarez clinches winter-summer medal double ESPN.com. 5.8.2021. Viitattu 5.8.2021.
  20. a b Gymnast Chusovitina targets ninth Olympics at Paris 2024 www.insidethegames.biz. 1652342040. Viitattu 13.5.2022.
  21. Oscar Swahn Nordic Authors. runeberg.org
  22. Rowing - About London2012. Viitattu 10.8.2012.
  23. An Olympic Achievement, Colby Magazine

Kirjallisuutta


Aiheesta muualla


 










Luokat: Olympiaurheilu | Urheilukilpailut




Tiedot vuodesta: 17.05.2022 03:57:26 CEST

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-BY-SA-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.