Oikeuspositivismi - fi.LinkFang.org

Oikeuspositivismi


Oikeuspositivismi on modernin oikeustieteen ja oikeusfilosofian suuntaus, jonka mukaan lait ovat ihmisten tekemiä sääntöjä, ja että lain ja moraalin välillä ei ole välttämätöntä tai sisäsyntyistä yhteyttä. Tässä näkemyksessään oikeuspositivismi edustaa yhtä ääripäätä suhtautumisessaan kysymykseen, onko lailla ja moraalilla jonkinlainen sisäinen ja sisällöllinen suhde[1].

Oikeuspositivismin kuuluisimpia ajattelijoita ovat mm. Hans Kelsen, Alf Ross ja H. L. A. Hart. Eroistaan huolimatta heitä yhdisti ajatus oikeudesta, joka on aina ihmisten luomaa, inhimillisen tekemisen ja toiminnan tulosta. Oikeuspositivismi vastustaa luonnonoikeutta, jonka mukaan moraaliton laki ei ole oikea laki.

Oikeuspositivismin pääjaottelu on lakipositivismin eli legalismin ja teoreettisen positivismin välillä.

Sisällysluettelo

Oikeuspositivismi ja (uus)positivismi


Katso myös: Positivismi ja uuspositivismi

Oikeuspositivismi liittyy positivismiin, tieteenfilosofiseen liikkeeseen, joka pyrki puhdistamaan tieteen teologiasta ja metafysiikasta. Positivistit katsoivat, etteivät korkealentoiset filosofian osa-alueet kuten metafysiikka ja metaetiikka ole lainkaan tiedettä, koska tiede tähtää aina varmaan lopputulokseen jotain kautta. Metafyysiset pohdinnat ovat vain asioiden turhaa pyörittelemistä, eikä muiden tieteiden tulisi täten perustua tämänkaltaisille mielettömille pohdinnoille tai uskomuksille. Oikeustieteen puolella tätä ideaa kehitteli esimerkiksi Hans Kelsen Puhtaassa oikeusopissaan.

Positivismi sanana viittaa ihmisten siirtymiseen yhteiskunnallisessa ajattelussaan tarkastelemaan positiivista vallankäyttöä, säädettyä lakia ihmiskunnan koossapitävänä voimana. Tämä oli eräs tärkeä harppaus kohti modernia yhteiskuntaa. Aikaisemmat filosofit (vielä Thomas Hobbes ja John Lockekin) ajattelivat maailmassa olevan jonkinlaisia luonnonoikeuksia, joille ihmisten moraalisuus ja sitä kautta säädetyt lait perustuivat. Nyt luonnontieteiden noustua ja ihmisen otettua luonnonlait omaan haltuunsa, tällaisille ajatuksille ei ollut enää tilaa. Ihminen oli luonnon herra, jonka velvollisuus on käyttää luontoa hyväkseen. Tätä ajatusta pohjusti jo 1600-luvun alussa Francis Bacon.

Oleminen ja pitäminen


Oleminen

Luonnontieteet, fysiikka ja psykologia tutkivat sitä, miten asiat ovat ja ratkaisevat ongelmansa kausaalisuhteen avulla: Kun A tapahtuu, siitä johtuu välttämättä, että tapahtuu myös B.

Esimerkkinä, että jos...

Tällainen tutkiminen ei kuitenkaan vastaa siihen miten asioiden pitäisi olla. Tätä kysyviä tieteen aloja ovat mm. etiikka ja oikeustiede. Moraali esittää ihmisille erilaisia käyttäytymissäännöksiä, normeja, joiden mukaan elämme, mutta koska niitä ei voi suoranaisesti tutkia havaintojen kautta, voidaan kyseenalaistaa, kuinka pitkälle niiden tutkiminen on tiedettä. Oikeustiede on monien yhteiskuntajärjestystä rakennelleiden ajattelijoiden mielestä paras esimerkki pitämisestä (miten asioiden pitäisi olla).

Pitäminen

Kelsen kuvasi olemisen ja pitämisen suhdetta imputaation kautta. Hänen mukaansa se on kausaalisuhdetta vastaava operoimisväline pitämistä tutkivien tieteiden yhteydessä. Siinä missä luonnontieteilijät pyrkivät varmaan tietoon kausaalisuudella, oikeustieteilijät pyrkivät samaan tavoitteeseen imputaation avulla. Tällaiset suhteet ovat muotoa: Kun A tapahtuu, pitää tapahtua myös B.

Esimerkiksi

Niin kausaalisuhde kuin Kelsenin luoma imputaatiokin perustuvat pitkälti Aristoteleen antiikissa luomaan syllogismiin eli tietynlaiseen johdonmukaiseen päättelyyn.

Kelsenistä ja Hartista poiketen Ross pyrki luomaan jonkinlaisen yhteyden olemisen ja pitämisen välille. Tätä hän kutsui oikeuden dualismiksi.

Katso myös


Lähteet


  1. Ilkka Niiniluoto: ”Laki ja moraali oikeuden palveluksessa”, Hyvän elämän filosofiaa, s. 180. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2015. Niiniluoto. ISBN 978-952-222-240-4. fi


Kirjallisuutta


Aiheesta muualla










Luokat: Oikeusfilosofia








Tiedot vuodesta: 30.11.2020 03:32:23 CET

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-by-sa-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.