Oikeusfilosofia - fi.LinkFang.org

Oikeusfilosofia


Filosofia
· Filosofi ·
· Luettelo filosofeista ·
· Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ·
· Filosofian teemasivu ·
· Filosofian tietosanakirja ·

Oikeusfilosofia on filosofian ja oikeustieteen osa-alue, joka tutkii oikeuteen liittyviä peruskysymyksiä sekä oikeustieteeseen liittyviä tieteenfilosofisia kysymyksiä. Se selvittää kysymyksiä siitä,

Oikeusfilosofia jaetaan usein varsinaiseen oikeusfilosofiaan ja oikeusteoriaan. Oikeusfilosofia soveltaa perinteistä filosofista lähestymistapaa pohtiessaan esimerkiksi oikeuden suhdetta yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen sekä oikeuden yleistä olemusta. Se on hyvin läheisessä suhteessa yleiseen filosofiaan ja erityisesti moraalifilosofiaan. Oikeusteoria on puolestaan lähellä perinteistä "juridiikkaa". Oikeusfilosofian ja oikeusteorian välinen raja on epäselvä ja jatkuvan akateemisen keskustelun kohteena.

Oikeusteoria on lähellä lainopin näkökulmaa oikeuteen ja sen alaan kuuluvat muun muassa

Sisällysluettelo

Teoreettinen lainoppi


Teoreettisessa lainopissa pyritään oikeusteorian peruskannanottoihin nojautuen luomaan oikeudenalan ilmiöitä koskevia teorioita ja selvittämään eri oikeudenalojen peruskäsitteitä ja -periaatteita varsinaisen ’’lainopillisen tutkimuksen’’ käyttöön.

Käytännöllinen lainoppi


Käytännöllinen lainopillinen tutkimus tutkii voimassa olevaa oikeutta sellaisenaan. Lainopillisessa tutkimuksessa on aikojen saatossa vallinnut erilaisia koulukuntia.

Oikeuspositivistinen koulukunta

Nykyään vallalla olevaa käsitystä voi kutsua oikeuspositivistiseksi koulukunnaksi. Oikeus on tämän teoreettisen perusnäkemyksen mukaan asetettua eli säädettyä oikeutta, siis ihmistekojen tuotetta. Sen perustana on lainsäätäjän tahto. Oikeuspositivismi korostaa oikeusnormin muodollista voimassaoloa.

Luonnonopillinen koulukunta

Aikaisemmista koulukunnista voi mainita luonnonoikeudellisen koulukunnan. Sen mukaan velvoittavaa oikeutta on vain "oikea oikeus". Velvoittavan oikeuden kriteereinä ovat luonnonoikeuden suuntauksesta riippuen joko luojan asettama maailmanjärjestys tai järjen avulla selvitettävät moraaliset normit. Luonnonoikeudellisesti suuntautuneissa teorioissa oikeusnormien voimassaolo ratkeaa siis niiden hyväksyttävyyden perusteella. Vaikka luonnonoikeudelliset teoriat ovatkin joutuneet väistymään moderneissa yhteiskunnissa oikeuspositivististen peruskatsomusten tieltä, ne ovat kuitenkin mukana myös modernin oikeuden tutkimuksessa oikeussäännösten tulkintaa koskevissa normeissa ja valtion vallankäytön rajoituksena ilmenevissä ihmis- ja perusoikeusnormeissa. Luonnonopillisen koulukunnan vaikutusta näkyy esimerkiksi lakikirjan johdantoon kirjoitetuissa Olaus Petrin tuomarinohjeissa.

Oikeusrealistinen koulukunta

Oikeusrealistisen koulukunnan teorioissa oikeus nähdään inhimillisenä käyttäytymisenä. Tuomioistuinrealistisissa teorioissa oikeutta on tuomioistuimiin kuuluvien viranomaisten käyttäytyminen. Kansalaiskeskeisessä oikeusrealismissa taas tarkastellaan kansalaisten oikeussääntöjen noudattamista. Oikeusnormien voimassaolon kriteeri on näiden suuntausten mukaan siis niiden tehokkuus, ts. tosiasiallinen noudattaminen.

Oikeushermeneutiikka

Juridinen hermeneutiikka syntyi Friedrich Carl von Savignyn töissä 1800-luvulla, samoihin aikoihin kuin moderni filosofinen hermeneutiikka. Von Savignyn etsittämät oikeustieteen tulkintamuodot ovat läheisessä suhteessa Friedrich Schleiermacherin filosofiseen hermeneutiikkaan. 1900-luvulla oikeushermeneutiikka ovat tutkineet mm. Emilio Betti, Arthur Kaufmann, Winfried Hassemer ja Jarkko Tontti. Myös Ronald Dworkinin interpretivismi voidaan nähdä hermeneutiikan osana.[1]

Monipuolistuva oikeusfilosofian kenttä


Viimeisten vuosikymmenten aikana oikeusfilosofisen ja -teoreettisen tutkimuksen ala on voimakkaasti laajentunut ja useita uusia tutkimussuuntauksia on syntynyt. Monet näistä ovat yhteydessä mannermaisen filosofian eri koulukuntiin, kuten jälkistrukturalismiin, Frankfurtin koulukunnan kriittiseen teoriaan, hermeneutiikkaan, fenomenologiaan ja feministiseen filosofiaan. Tunnettuja suomalaisia oikeusfilosofeja ovat muiden muassa Aulis Aarnio ja Hannu Tapani Klami.

Katso myös


Kirjallisuutta


Lähteet


Aiheesta muualla


Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oikeusfilosofia.








Luokat: Oikeusfilosofia








Tiedot vuodesta: 29.11.2020 11:59:48 CET

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-by-sa-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.