Merihevoset


Hakusana ”Hippocampus” ohjaa tänne. Sen sanan muista merkityksistä katso Hippocampus (täsmennyssivu).
Merihevoset
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Putkisuukalat Syngnathiformes
Heimo: Merineulat Syngnathidae
Alaheimo: Hippocampinae
Bonaparte, 1835
Suku: Merihevoset
Hippocampus
Rafinesque, 1810[1]
Lajit
Katso myös

  Merihevoset Wikispeciesissä
  Merihevoset Commonsissa

Merihevoset (Hippocampus) on ympäri maailman lämpimissä ja trooppisissa vesissä tavattava kalasuku. Merihevoset ovat ainoita kaloja, joiden pää on suorassa kulmassa muuhun ruumiiseen nähden. Ne uivat pystyasennossa ja liikkuvat värisyttämällä eviään. Merihevoset on alaheimonsa Hippocampinae ainoa suku.

Sisällysluettelo

Piirteet


Merihevoset ovat kaloja, mutta ne ovat saaneet niin suomenkielisen kuin tieteellisenkin nimensä siitä, että niiden pää ja kaula muistuttavat hevosen vastaavia. Lisäksi niiden silmät ovat kuin kameleonteilla, pussi kuin kenguruilla, ”häntä” kuin apinoilla ja laattahaarniskamainen iho kuin vyötiäisillä.[2]

Pienimmät lajit ovat pituudeltaan kahden, suurimmat 35 senttimetrin mittaisia.[3]

Merihevosten päässä on kruunumainen luusta tai ruodoista muodostunut kyhmyinen uloke. Niiden silmät liikkuvat toisistaan riippumatta, mikä sallii merihevosten katsoa samanaikaisesti kahteen suuntaan.[2]

Eri merihevoslajien väritys ja täplikkyys vaihtelevat suuresti. Värit vaihtelevat useimmiten harmaasta ruskeaan, mutta merihevonen voi muuttaa värinsä hyvin kirkkaaksikin. Lajeja erottaa toisistaan myös esimerkiksi koko, ruumiinosien mittasuhteet, keskivartalon jaokkeiden määrä ja evien määrä.[4]

Merihevosten kidukset eivät ole muiden kalojen kampamaiset vaan tupsumaiset. Merihevoset hengittävät ottamalla vettä suuhunsa ja pakottamalla veden sitten ulos kidusten kautta. Merihevosilla ei ole mahaa, kuten muilla kaloilla.[2]

Esiintyminen


Merihevosia esiintyy kylmimpiä alueita lukuun ottamatta useimmissa maailman merissä. Useimmat lajit esiintyvät 40. leveysasteiden välisissä lämpimissä merissä. Joitain yksilöitä on tavattu aina Orkneysaarilla ja Australian eteläpuolella asti. Merihevosia ei juurikaan tavata makeassa vedessä. Merihevoset elävät rannikoiden tuntumassa alle sadan metrin syvyydessä ja uiskentelevat merilevän lomassa. Jostain syystä ne suosivat mantereiden itärannikoita.[5]

Merihevoset eivät liiku paljonkaan, joten ne muodostavat toisistaan erillisiä populaatioita. Tämä on vaikeuttanut merihevosten määrittelemistä eri lajeihin. Joskus merihevosia voi ajautua irronneen merilevän mukana kauas avomerelle, jolloin ne voivat muodostaa uusia populaatioita.[6]

Käyttäytyminen


Merihevosen uinti on hidasta ja jäykän näköistä. Se ui pystyasennossa heiluttamalla vimmatusti pieniä eviään, joita sillä on eri puolilla kehoa. Häntäänsä se käyttää ankkurina levätessään sekä liikkumiseen merilevän lomassa. Merihevonen kääntyy sulkemalla kiduksensa toiselta puolelta ruumista tai päästämällä vettä ulos suusta.[2][7]

Merihevoset elävät lajista riippuen muutamasta kuukaudesta 4,5 vuoden ikään.[8] Merihevosen poikaset kantaa ja synnyttää uros. Urospuolisilla merihevosilla on lantioluun alapuolella pussi, jossa on kaksi taskua. Parittelu tapahtuu lopputalvella tai keväällä. Parittelussa naaras sijoittaa parisataa alle kolmen millimetrin kokoista munaansa uroksen pussiin, jolloin ne hedelmöittyvät. Joskus uros ottaa munia useammalta kuin yhdeltä naaraalta. Sen jälkeen hedelmöittyneet munat kehittyvät sikiöiksi ja kasvavat uroksen pussissa aikuisiksi yksilöiksi. Synnytys tapahtuu lajista riippuen 10–50 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä. Suurimmat lajit tuottavat jopa 300 poikasta kerrallaan, pienimmät lajit 20–30 poikasta. Synnytyksen jälkeen poikaset nousevat pintaan ja isä hylkää ne. Vastasyntyneen merihevosen ruumis on jonkin aikaa lähes läpinäkyvä, ja se ui vaakasuorassa asennossa.[9]

Merihevoset syövät pieniä äyriäisiä, merihyönteisiä, matoja ja kalanpoikasia, mukaan lukien toisten merihevosten poikasia.[10]

Merihevoset ääntelevät jonkin verran.[11]

Uhat


Merihevosten yleisimpiä vaivoja ovat kaasukuplien muodostuminen niiden kehoon. Merihevoset voivat kärsiä myös virustaudeista ja loisista. Isommat kalat näykkivät ja syövät merihevosia. Ihminen pyydystää merihevosia koristeeksi ja tuhoaa niiden elinympäristöjä.[12]

Merihevosten uhanalaisuutta on vaikea määritellä, sillä monesta lajista ei ole tarpeeksi tietoa.[3] IUCN:n punaisessa kirjassa uhanalaisiksi on luokiteltu 14 merihevoslajia, joista 12 on vaarantuneita ja kaksi erittäin uhanalaisia.[13]

Lemmikkinä


Merihevosia pidetään myös lemmikkieläiminä akvaarioissa.[14]

Lajit


Merihevosiin kuuluvat seuraavat 46 lajia:[15][16][17][18]

  • Hippocampus abdominalis Lesson, 1827 – vankkamerihevonen
  • Hippocampus algiricus Kaup, 1856
  • Hippocampus angustus Günther, 1870 – hoikkavatsamerihevonen
  • Hippocampus barbouri Jordan & Richardson, 1908 – seeprakuonomerihevonen
  • Hippocampus bargibanti Whitley, 1970 – purppuramerihevonen
  • Hippocampus breviceps Peters, 1869 – tukkamerihevonen
  • Hippocampus camelopardalis Bianconi, 1854 – kamelimerihevonen
  • Hippocampus capensis Boulenger, 1900 – kapinmerihevonen
  • Hippocampus casscsio Zhang, Qin, Wang & Lin, 2016
  • Hippocampus colemani Kuiter, 2003
  • Hippocampus comes Cantor, 1850 – tiikerimerihevonen
  • Hippocampus coronatus Temminck & Schlegel, 1850 – kruunumerihevonen
  • Hippocampus dahli Ogilby, 1908
  • Hippocampus debelius Gomon & Kuiter, 2009
  • Hippocampus denise Lourie & Randall, 2003
  • Hippocampus erectus Perry, 1810 – juovamerihevonen
  • Hippocampus fisheri Jordan & Evermann, 1903
  • Hippocampus guttulatus Cuvier, 1829 – harjamerihevonen
  • Hippocampus haema Han, Kim, Kai & Senou, 2017
  • Hippocampus hippocampus (Linnaeus, 1758) – lyhytkuonomerihevonen
  • Hippocampus histrix Kaup, 1856 – okamerihevonen
  • Hippocampus ingens Girard, 1858 – viirumerihevonen
  • Hippocampus japapigu Short, Smith, Motomura, Harasti & Hamilton, 2018
  • Hippocampus jayakari Boulenger, 1900 – piikkimerihevonen
  • Hippocampus jugumus Kuiter, 2001
  • Hippocampus kelloggi Jordan & Snyder, 1901 – isomerihevonen
  • Hippocampus kuda Bleeker, 1852 – kultamerihevonen
  • Hippocampus minotaur Gomon, 1997
  • Hippocampus mohnikei Bleeker, 1854 – mustamerihevonen
  • Hippocampus nalu Short, Smith, Motomura, Harasti & Hamilton, 2020
  • Hippocampus paradoxus Foster & Gomon, 2010
  • Hippocampus patagonicus Piacentino & Luzzatto, 2004
  • Hippocampus planifrons Peters, 1877
  • Hippocampus pontohi Lourie & Kuiter, 2008
  • Hippocampus pusillus Fricke, 2004
  • Hippocampus reidi Ginsburg, 1933 – kuonomerihevonen
  • Hippocampus satomiae Lourie & Kuiter, 2008
  • Hippocampus sindonis Jordan & Snyder, 1901 – palettimerihevonen
  • Hippocampus spinosissimus Weber, 1913 – siilimerihevonen
  • Hippocampus subelongatus Castelnau, 1873
  • Hippocampus trimaculatus Leach, 1814
  • Hippocampus tyro Randall & Lourie, 2009
  • Hippocampus waleananus Gomon & Kuiter, 2009
  • Hippocampus whitei Bleeker, 1855 – pattimerihevonen
  • Hippocampus zebra Whitley, 1964 – meriseepra
  • Hippocampus zosterae Jordan & Gilbert, 1882 – kääpiömerihevonen

Lähteet


Viitteet

  1. ITIS: Hippocampus (englanniksi)
  2. a b c d Brown 1979, s. 7–10.
  3. a b All seahorse species Project Seahorse. Viitattu 12.3.2020.
  4. Brown 1979, s. 18–19, 49.
  5. Brown 1979, s. 16–17.
  6. Brown 1979, s. 18.
  7. Brown 1979, s. 47–48.
  8. Brown 1979, s. 46.
  9. Brown 1979, s. 32–42.
  10. Brown 1979, s. 50.
  11. Brown 1979, s. 50–52.
  12. Brown 1979, s. 42–46.
  13. Hippocampus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-2. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.7.2020. (englanniksi)
  14. Brown 1979, s. 53.
  15. Species in the genus Hippocampus . FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 7.6.2020. (englanniksi)
  16. Lourie, Sara A. & Pollom, Riley A. & Foster, Sarah J.: A global revision of the Seahorses Hippocampus Rafinesque 1810 (Actinopterygii: Syngnathiformes): Taxonomy and biogeography with recommendations for further research. Zootaxa, 29.7.2016, 4146. vsk, nro 1, s. 1–66. Magnolia Press. PubMed:27515600 . doi:10.11646/zootaxa.4146.1.1 . ISSN 1175-5334 . Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 13.7.2020. (englanniksi)
  17. Short, Graham et al.: Hippocampus japapigu, a new species of pygmy seahorse from Japan, with a redescription of H. pontohi (Teleostei, Syngnathidae). ZooKeys, 2.8.2018, 779. vsk, s. 27–49. Pensoft Publishers. PubMed:30166895 . doi:10.3897/zookeys.779.24799 . ISSN 1313-2970 . Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.7.2020. (englanniksi)
  18. Short, Graham et al.: Hippocampus nalu, a new species of pygmy seahorse from South Africa, and the first record of a pygmy seahorse from the Indian Ocean (Teleostei, Syngnathidae). ZooKeys, 19.5.2020, 934. vsk, s. 141–156. Pensoft Publishers. PubMed:32508498 . doi:10.3897/zookeys.934.50924 . ISSN 1313-2970 . Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.7.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla











Luokat: Lupaavat artikkelit | Putkisuukalat




Tiedot vuodesta: 30.09.2021 09:39:03 CEST

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-BY-SA-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.