Luonto tarkoittaa yleisimmin maaperää sekä vesi- ja ilmakehää kasveineen ja eläimineen, varsinkin vain vähän tai ei ollenkaan ihmisen muokkaamana elinympäristönä.[1] Luontoa tutkivien tieteenalojen yhteisnimitys on luonnontiede.[1]
Suomen kieleen sana luonto on etymologisesti tullut mytologisten luontokäsitysten kautta ja luonto-sanalla on ilmeisesti sama tausta kuin sanalla luotu, synnytetty.
Luonnontieteellisen näkemyksen mukaan ihminen on itsekin eläin ja osa luontoa. Tällöin ei ihmistä eikä hänen luomaa kulttuuriympäristöä voi pitää luonnon vastakohtana. Arkikielenkäytössä pidetään kuitenkin turhana korostaa kulttuuriympäristön erottautumista nimenomaan koskemattomasta, villistä luonnosta vaan käytetään pelkästään termiä luonto. Lisäksi arkikielenkäytön luonto-termiin sisältyy usein olettamus, että tämä tarkoittaa pääasiassa elollista luontoa.[2]
Luonnontieteissä luonto käsitetään kaiken kattavaksi olevaisuudeksi atomin osista tähtijärjestelmiin ja samalla tutkimuksen kohteeksi, johon sisältyy kaikki tutkittavissa oleva.[3] Käytännössä tieteiden välisessä työjaossa inhimillisen kulttuurin tutkimus on rajattu luonnontieteiden ulkopuolelle, mutta viime vuosikymmeninä luonnontieteen harjoittavat ovat pyrkineet sinnekin ja kehittäneet sellaisia tutkimussuuntauksia kuin sosiobiologia, kulttuurievoluutio, evoluutiopsykologia, käyttäytymisgenetiikka, kulttuuriantropologia ja biologinen psykiatria.[4]
Tieteessä luonnon tutkimus jakautuu elollisen luonnon tutkimukseen eli biologiaan ja elottoman luonnon tutkimukseen eli geotieteisiin, sisältäen maantieteen, geologian ja meritieteen, hydrologian ja limnologian että meteorologian sekä tähtijärjestelmien ja kaikkeuden tutkimuksen, käsittäen tähtitieteen, fysiikan ja kemian. Geologinen ajanlasku jaottelee maapallon historian vaiheita maapallon synnystä alkaen.
Biologian tutkimuksen kohteita ovat eläimet, kasvit, sienet ja mikrobit, joita tarkastelevat:
Elollisen luonnon monimuotoisuus vaikeuttaa aivan selkeiden rajojen vetämistä joidenkin eliöiden kohdalla siihen, mihin pääryhmään se olisi luokiteltava systematiikassa.
Maapallon alueet luokitellaan myös eri kasvi- ja eläinmaantieteellisiin alueisiin:
Luonnonilmiöitä ovat muun muassa:
Luonnonsuojelulla tarkoitetaan luonnon suojaamista ihmisen vahingoittavalta toiminnalta.[1] Luonnonsuojelussa pyritään pitämään alueita ihmisen toiminnan ulkopuolella tavoitteena suojella siellä eläviä olioita. Biodiversiteetti eli elollisen luonnon monimuotoisuus nähdään luonnonsuojelussa tärkeänä.
Ympäristönsuojelussa pyritään suojaamaan luontoa ja samalla ihmistä ihmisen omien toimien aiheuttamilta ympäristöongelmilta, jotka saattavat uhata myös ihmisen olemassaoloa. Ympäristösuojelun tavoitteena on kestävä kehitys.
Luokat: Luonto
.