Luettelo venäjän kielestä suomen kieleen lainatuista sanoista - fi.LinkFang.org

Luettelo venäjän kielestä suomen kieleen lainatuista sanoista




Tämä artikkeli on luettelo venäjän kielestä suomen kieleen lainatuista sanoista. Luettelon sanat ovat tulleet suomen kieleen venäjän kielestä tai sen varhaisemmista kehitysvaiheista. Kaikkiaan venäjästä, muinaisvenäjästä tai muista kielistä venäjän kautta on lainattu suomen kieleen noin tuhat sanaa.

Lähes kaikki suomen kielen slaavilaiset lainasanat ovat venäjästä tai muinaisvenäjästä. Slaavilaiset kielet ovat määrällisesti kolmanneksi tärkein suomeen lainattujen sanojen lähde balttilaisten ja germaanisten kielten jälkeen, tosin näistä kahdesta on tullut huomattavasti kauemmin, enemmän ja merkittävämpää sanastoa. Vanhoihin teknologioihin liittyvässä sanastossa venäjän vaikutus lienee voimakkain vaatteiden ja niiden valmistuksessa käytettyjen raaka-aineiden ja työvälineiden osalta. Merkittävästi on lainattu myös ruuanvalmistus- ja ruokailuvälineiden, ja ruokien nimityksiä.

Huomionarvoinen vanha venäläisperäinen lainasanakerrostuma liittyy kristinuskon peruskäsitteisiin, kuten pappi, suntio, risti ja raamattu. Tällä perustellaan näkemyksiä, joiden mukaan kristinusko olisi tullut Suomeen ensin idästä.

Monet venäläisperäiset sanat ovat tulleet suomen kieleen karjalan kielen kautta. Tällainen on esimerkiksi sana rotu, joka tuli tutuksi kalevalaisesta runoudesta, käsitettiin vanhaksi karjalaiseksi sanaksi, ja omaksuttiin siitä huolimatta, että venäläisperäistä sanastoa samaan aikaan kartettiin. Karjalan kielessä on paljon enemmän venäläisperäisiä sanoja kuin suomessa. Suomen itäisissä murteissa käytetään enemmän venäläisperäisiä sanoja kuin läntisissä murteissa.

Sisällysluettelo

Kirjakielen sanoja


Merkintä "rekonstruktio" tarkoittaa, että suomen sanan lähteenä olevan muinaisvenäjän sanan tarkkaa ulkoasua ei tunneta, ja esitetty ulkoasu on arvio.

Slangisanoja


Murresanoja


Lähteet


Viitteet

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar Suomen sanojen alkuperä
  2. Nykysuomen etymologinen sanakirja
  3. a b c Nykysuomen sanakirja
  4. Mistä juontaa juurensa Suomen kielessä käytetty sana "lafka"? Kysy.fi. 2.11.2007. Helsingin kaupunginkirjasto. Viitattu 6.12.2013.
  5. Joki, Leena: Kapakka on siisti mesta 24.4.2001. Kotus. Viitattu 6.12.2013.
  6. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 771–772. Helsinki: WSOY, 2004.








Luokat: Suomen kieli | Luettelot kulttuurista | Luettelot tieteestä








Tiedot vuodesta: 21.05.2020 11:58:53 CEST

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-by-sa-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.