Limakalvo - fi.LinkFang.org

Limakalvo


Limakalvo (lat. tunica mucosa, mucosa) on ruuansulatuskanavaa, hengitysteitä, virtsateitä ja sukuelimiä peittävä ohut solukerros, jonka päällä on sitkeää limaa. Mikrobit ja monet pienet hiukkaset tarttuvat siihen helposti kiinni. Lima suojaa limakalvoa kuivumiselta ja halkeamiselta.[1]

Selkärankaisten limakalvon pinnassa on epiteelikudos ja sen alla on limakalvon tukikerros (lat. lamina propria mucosae), joka muodostuu sidekudoksesta. Limakalvon tukikerros toimii diffuusiotienä epiteelikudokselle, josta verisuonet puuttuvat. Joidenkin elimien, kuten ruuansulatuselimien, limakalvossa on lisäksi kolmas kerros limakalvon lihaskerros (lat. lamina muscularis mucosae), joka liikuttelee limakalvon poimuja. Limakalvo on usein runsaasti poimuttunut ja siinä on yleensä erilaisia rauhassoluja ja rauhasia, kuten pikarisoluja ja suolirauhasia.

Näkyviä limakalvoja ovat suuontelon ja nielun, sierainten, silmien, sukupuolielinten ja peräaukon sisäpinnat. Reuna-alueilla iho muuttuu saumattomasti limakalvoksi, joka jatkuu sisäelimiin. Limakalvoja arvioidaan kliinisen tutkimuksen yhteydessä. Normaalisti ne ovat kosteat, vaaleanpunaiset tai valkoiset ja ilman näkyviä kerrostumia. Tulehdusten ja muiden sairauksien yhteydessä nähdään usein turvotuksia, eritteitä ja värimuutoksia. Joidenkin maksasairauksien seurauksena limakalvot voivat muuttua kellertäviksi, jolloin käytetään nimeä keltatauti.

Ruuansulatuselimistön limakalvo


Suurimmassa osassa ruuansulatuskanavaa (mahalaukusta peräsuoleen) limakalvon muodostavat epiteelikerros, sidekudoskerros ja lihaskerros. Limakalvokerroksen poimuisuus suurentaa imeytymispinta-alaa ja kerroksen sileälihassolujen supistuminen lisää edelleen poimuttumista. Poimuja on eniten ohutsuolessa, missä imeytyminen tapahtuu nopeimmin. Limakalvokerroksen ulkopuolella on toinen paksumpi sidekudoskerros, jossa on toisiinsa liittyneiden hermosyiden muodostama hermopunos eli limakalvonalaispunos.[2]

Lähteet


  1. Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen: Bios 4 - Ihmisen biologia, s. 130. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 978-951-0-27632-7.
  2. Haug, Sand, Sjaastad: Ihmisen fysiologia, s. 373-374. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-19882-x.

Aiheesta muualla


Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.








Luokat: Anatomia








Tiedot vuodesta: 30.11.2020 01:30:21 CET

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-by-sa-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.