Kulttuuri


Kulttuurilla on monia toisiinsa liittyviä merkityksiä:

Kulttuurin käsitteen syntyessä 1700- ja 1800-luvun Euroopassa sillä tarkoitettiin ihmisen ”hengen viljelyä” maanviljelyksen tai puutarhanhoidon tapaan. 1800-luvulla sillä alettiin viitata yksilön kehittymiseen erityisesti koulutuksen kautta, ja myöhemmin kansallisten pyrkimysten ja ideaalien toteutumiseen. 1900-luvun puolivälissä jotkut tiedemiehet käyttivät kulttuurin käsitettä viittaamaan universaaleihin inhimillisiin kykyihin. 1900-luvun mittaan kulttuuri kehittyi antropologian keskeiseksi käsitteeksi, sisältäen kaikki inhimilliset ilmiöt, jotka eivät perustu suoraan geeneihin. Geert Hofstedellä kulttuuri tarkoittaa ”kollektiivista mielen ohjelmointia, joka erottaa yhden ryhmän tai kategorian ihmiset toisista”.[4]

Sisällys

Kulttuuri-käsitteen määrittely


Sanan ”kulttuuri” alkuperä tulee latinan verbistä colere, viljellä, sekä siitä edelleen johdetusta substantiivista cultura, joka tarkoittaa viljelystä. Aluksi tämä tarkoitti maanviljelyä. Roomalainen poliitikko ja filosofi Cicero otti käyttöön käsitteen animi cultura, ”hengen viljely”. Sana oli tämän jälkeen vuosisatoja tässä merkityksessä, kehittyneisyytenä ja hienostuneisuutena, ihmisen henkisten ominaisuuksien täydellisyytenä. Ilmeisesti käsitteen sisältöön vaikutti Platonin käsite paideia, jota tämä käytti kreikkalaisten kasvatusihanteesta. Antiikin yhteiskunnassa yläluokan kasvatustavoitteisiin kuului erityisesti filosofian, kirjallisuuden ja taiteiden omaksuminen. Tämän näkemys on vaikuttanut kulttuuri-sanan käyttöön kuvailevien ihmistieteiden ulkopuolella, esimerkiksi ilmauksissa ”taide ja kulttuuri”. Saksan kielessä kulttuuri-sanan käyttö on läheisessä yhteydessä sanaan sivistys.[5]

Valistuksen ajalla 1700-luvulla kulttuurin käsitettä ryhdyttiin käyttämään ihmisen elintavoista tai kaikesta siitä, mikä on ihmisen tekemää ympäristöä. Tähän pohjautuu myös sanan käyttö kulttuuriantropologian käsitteenä. Kulttuurin käsite kattaa siten myös tekniikan, talouden ja aineelliset tuotteet.[5]

Kun nykyaikaisessa ihmiskäsityksessä ihminen on evoluution tuote, niin loogisesti ”hengenviljelyä” ei voi enää pitää luonnon vastakohtana. Kaikki ihmisen tekeleetkin ovat tässä katsannossa osa luontoa. Sen sijaan esimerkiksi kulttuuriympäristö on ihmisen muokkausten jälkeen yleensä selkeästi erotettavissa muusta luonnosta.[6] Ihminenkin voidaan syntyessään käsittää olevan ”luonnonlapsi”, josta kasvatuksen kautta muokkautuu kulttuurinsa edustaja, muokkaaja ja eteenpäin siirtäjä. Kulttuuriksi voidaan laveimmassa merkityksessä katsoa lukeutuvan kaiken sen tietämyksen, joka siirtyy sukupolvelta toiselle muutoin kuin geenien välityksellä. Ihmistä ei voi pitää ainutlaatuisena kulttuurieläimenä, sillä muutkin älykkäät eläimet pystyvät opettamaan seuraavalle sukupolvelle työkalujen käyttöä, muuttoreittejä ja metsästystapoja.[7]

Kulttuurin muodoista


Kulttuureita voidaan luokitella monella eri tavalla. Aikatasossa voidaan puhua kulttuurikausista (esimerkiksi antiikki ja keskiaika) sekä kulttuurityypeistä (esim. pyyntikulttuuri ja kaupunkikulttuuri). Paikan tasossa voidaan puhua kulttuuripiireistä (esimerkiksi länsimainen ja arabialainen kulttuuripiiri), kulttuurialueista (joiden kansoilla on runsaasti yhteisiä kulttuuripiirteitä, kuten Pohjoismaat ja latinalainen Amerikka), kansallisista kulttuureista (esimerkiksi saksalainen tai suomenruotsalainen kulttuuri) ja paikalliskulttuureista (esimerkiksi joiden ytimenä vaikkapa tietty maakunnallinen keskus). Puhutaan myös sosiaalisista osakulttuureista (esimerkiksi luokkakulttuureita ovat aatelis-, porvaris- ja työväenkulttuuri; ammattiryhmiin perustuvana esimerkkinä merimieskulttuuri).[8]

Alueelliset valtapiirit

Länsimaisessa ajattelussa on perinnäisesti eroteltu seuraavat kulttuuripiirit:

Toisinaan katsotaan erillisiksi myös

Amerikan intiaanien kulttuurit eroavat toisistaan muodostamatta yhtenäistä kulttuuripiiriä.

Valtiolliset rajat eivät rajaa kulttuureita niinkään kuin kielialueet ja uskonnot.

Valtauskontojen mukainen jaottelu

Muinaisia kulttuureja

Historialliset ajanjaksot

Alakulttuuri

Alakulttuureja kulttuurin sisällä ovat esimerkiksi:

Taide


Tietyissä asiayhteyksissä kulttuurilla käsitetään vain taidetta ja taiteen tekemistä sekä osin tiedettä.[11][12]

Taide nykyisenä käsityksenä luovasta taiteilijasta on alkanut muodostua vasta uuden ajan alusta. Aikaisemmin taiteen tuottamisesta ovat vastanneet käsityöläiset ja heidän työtään on arvostettu heidän taitavuutensa perusteella.[13] Varhaisemman taiteen tekijöiden motiivit poikkesivat nykyisestä, mikä näkyy vanhemman taiteen vahvana uskonnollisena tai hallinnollisena symboliikkana.[14]

Jonkin teoksen luokitteleminen taiteeksi voi tuottaa ongelmia. Taide pyritään erottamaan viihteestä, mutta rajat eivät aina ole selviä ja näiltä aloilta ajoittain nousee ilmaisumuotoja ja sisältöjä hyväksytyksi taiteeksi.[15]

Kulttuuri toimialana


Suomessa on yli 128 000 kulttuuriammatin työllistä ja 110 000 kulttuurialan työllistä.[16]

Katso myös


Wikisanakirjassa on tähän liittyvä sananselitys: kulttuuri.
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Kulttuuri.
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta kulttuuri.

Lähteet


  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Eero Muurimäki (toim. Halinen, Petri & al.): Johdatus arkeologiaan, s. 326. Helsinki: Gaudeamus, 2009 (toinen painos). ISBN 978-952-495-051-0.
  3. Melin, Harri & Roine, Mira: Kulttuuri ja arkielämä Sosiologian peruskurssi. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus / Avoin yliopisto. Viitattu 13.2.2011.
  4. Hofstede et al. (2010) Cultures and Organizations. Software of the Mind. (s. 6)
  5. a b Hakusana kulttuuri teoksessa Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 5. osa, Kal–Koo. Helsinki: WSOY, 1977. ISBN 951-0-07244-3.
  6. Haapala, Olli: Kulttuurin ja luonnon mahdotonta rajaa etsimässä hs.fi. Viitattu 8.10.2007.
  7. Kamppinen, Matti & Laihonen, Pasi & Vuorisalo, Timo (toim.): Kulttuurieläin: Ihmistutkimuksen biologiaa. Helsingissä: Otava, 1989. ISBN 951-1-10352-0.
  8. Apo, Satu ym.: Perinteentutkimuksen terminologia 2001. Helsingin yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitos. Viitattu 14.10.2009.
  9. Toynbee, Arnold J.: Historia uudessa valossa. (A study of history, 1946.) Vuosina 1934 ja 1939 ilmestyneestä kuusiosaisesta teoksesta toimittanut D. C. Somerwell. Suomentanut Kai Kaila. Porvoo Helsinki: WSOY, 1950.
  10. Huntington, Samuel P.: Kulttuurien kamppailu ja uusi maailmanjärjestys. (The clash of civilizations: Remaking of world order, 1996.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2003. ISBN 952-5202-72-0.
  11. Esimerkiksi tiedotusvälineiden kulttuuripalstoilla: Ylen kulttuuriuutiset yle.fi.
  12. Enqvist, Kari: Luonnontieteellistä sivistystä väheksytään Yliopisto-lehti. 6/1995. Viitattu 13.2.2011.
  13. Taiteen pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15470-9.
  14. Holthoer, Rostislav: Muinaisen Egyptin kulttuuri. Helsingissä: Otava, 1994. ISBN 951-1-11069-1.
  15. Eskelinen, Markku: Pelit ja pelitutkimus luovassa taloudessa. Sitran raportteja 51. Helsinki: Sitra, 2005. ISBN 951-37-4444-2. Teoksen verkkoversio (PDF).
  16. Taiteilijat vaihtavat alaa yhä useammin, sillä taiteella ei elä HELSINGIN SANOMAT. 21.5.2016.

Aiheesta muualla


 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kulttuuri&oldid=20402110

Navigointivalikko


<



Facebook Twitter WhatsApp Telegram sähköposti





Luokat: Kulttuuri




Tiedot vuodesta: 05.04.2022 04:21:15 CEST

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-BY-SA-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.