Kognitiivinen vinouma
Kognitiivinen vinouma, -harha, -värittymä tai -vääristymä (engl. cognitive bias) on psykologinen käsite, jolla tarkoitetaan ihmisillä esiintyviä taipumuksia hahmottaa ja painottaa havaintojaan, tulkintojaan ja informaatiota tietyillä tavoin. Kognitiiviset vinoumat voivat johtaa virhearviointeihin tiedollisten syiden takia. Kognitiivisia vinoumia tutkitaan kognitiotieteessä ja sosiaalipsykologiassa sekä käyttäytymistaloustieteessä. Erilaisia vääristymiä ovat muun muassa kaikille ihmisille yleiset virhearviot tilastojen tulkinnassa, sosiaalisessa attribuutiossa sekä muistamisessa.
Psykologit Amos Tversky ja Daniel Kahneman esittivät vuonna 1972 kognitiivisten vinoumien teorian.[1]
Uskontotieteilijä Pascal Boyerin mukaan psykologit ovat löytäneet kokeellisilla menetelmillä lukuisia mentaalisia prosesseja, jotka johtavat ihmisten ajattelun pois selkeistä ja perustelluista uskomuksista. Kokeellista tutkimusta käsittelevä kirjallisuus tuntee hyvin monia mentaalisia prosesseja, jotka loukkaavat normatiivisen järjenkäytön prosesseja eli ovat vastoin johdonmukaista ja pätevää ajattelutapaa.[2]
Sisällysluettelo
Esimerkkejä kognitiivisista vinoumista
Konsensusvaikutus
Konsensusvaikutus eli konformismi[3] on mentaalinen prosessi, jossa ihminen mukauttaa ajattelunsa siihen, mitä muut ihmiset asiasta sanovat. Jos ihmisille esimerkiksi näytetään kuvaa vihaisista kasvoista ja muut ympärillä olevat ihmiset väittävät, että kyseessä on inhon irvistys, ihmisillä on taipumus vakuuttua siitä, että kyseinen kasvojen ilme kuvastaa inhoa.[4]
Valheellinen konsensusvaikutus
Valheellisessa konsensusvaikutuksessa on kyse ilmiöstä, jossa ihminen ajattelee muiden ihmisten jakavan heidän vaikutelmansa. Ilmiö on päinvastainen konsensusvaikutuksen kanssa. Ihmisellä voi esimerkiksi olla taipumus ajatella, että muilla ihmisillä herää samanlaisia tunnetiloja joutuessaan todistamaan jotakin kohtausta.[5]
Tuottamisvaikutus
Tuottamisvaikutukseksi kutsutaan ilmiötä, jossa itse tuotettu informaatio muistetaan paremmin kuin havaittu informaatio. Ihmiset esimerkiksi muistavat kuvitteellisista kohtauksista paremmin itse keksimänsä yksityiskohdat, kuin toisten ihmisten ehdottamat.[2]
Valemuistot
Valemuistoiksi sanotaan kuviteltuja muistoja. Niitä syntyy hyvin helposti. Ihminen voi olla varma, että on kuullut tai nähnyt jotakin, vaikka todellisuudessa hän on itse kuvitellut sen. Ihminen voi myös vakuuttua suorittaneensa jonkin tietyn toiminnon kuviteltuaan riittävän usein sen suorittamisen.[2]
Lähteiden sotkeminen
Lähteiden sotkeminen on epätietoisuutta informaation alkuperästä. Jossain vaiheessa ihminen voi esimerkiksi unohtaa, onko hän päätellyt tiedon itse vai saanut sen jostakin muualta tai onko hän nähnyt, lukenut vai kuullut asian. Tämä tekee informaation arvioinnista vaikeaa.[2]
Vahvistamisvääristymä
Vahvistamisvääristymä on mentaalinen prosessi, jossa ihminen panee merkille kaiken jotain oletusta tukevan ja muistaa kaiken, mikä näyttää vahvistavan sitä, mutta muistaa paljon heikommin seikat, jotka voisivat kumota oletuksen.[2]
Kognitiivisen dissonanssin vähentäminen
Kognitiivisen dissonanssin vähentämisessä on kyse mentaalisesta prosessista, jossa muistikuvia ja kokemuksia korjataan kokemuksien pohjalta. Jos ihminen esimerkiksi uuden informaation pohjalta muodostaa mielipiteen jostakin ihmisestä, hän voi kuvitella ajatelleensa niin alun perinkin, vaikka todellisuudessa olisi ajatellut täysin päinvastaisesti.[2]
Katso myös
- Ankkurointivaikutus
- Vahvistusvinouma
- Pelurin virhepäätelmä
- Yksimielisyysharha
- Haloefekti
- Forer-efekti
- Ikea-efekti
- Pareidolia
- Ylivertaisuusvinouma
- Argumentointivirhe
- Kuumien käsien harha
- Selviytymisharha
Lähteet
- ↑ Kahneman, Daniel – Shane Frederick (2002): "Representativeness Revisited: Attribute Substitution in Intuitive Judgment." — Thomas Gilovich, Dale Griffin, Daniel Kahneman: Heuristics and Biases: The Psychology of Intuitive Judgment. Cambridge: Cambridge University Press. S. 51–52. ISBN 9780521796798
- ↑ a b c d e f Boyer 2007 s. 342
- ↑ Korpela, Jukka: Pienehkö sivistyssanakirja
Pienehkö sivistyssanakirja. Viitattu 5.4.2009.
- ↑ Boyer 2007: 341.
- ↑ Boyer 2007 s.341
- Boyer, Pascal: Ja ihminen loi Jumalat. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-31815-7.
Aiheesta muualla
- Daniel Kahneman: Ajattelu, nopeasti ja hitaasti. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Terra Cognita. ISBN 978-952-5697-55-1.
Luokat: Kognitiiviset vinoumat
Tiedot vuodesta: 30.11.2020 02:53:15 CET
Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia]) Lisenssi: CC-by-sa-3.0
Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.
Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.
