Kirjallisuus
Kirjallisuus tarkoittaa kirjoitettuja tai suullisena perinteenä säilyneitä kielellisia tuotteita kuten romaaneja ja kansanrunoutta. Usein kirjallisuudella viitataan kaunokirjallisiin teoksiin. Kaunokirjallisuuden lisäksi yleisiä kirjallisuuden lajeja ovat tieto-, muistelma-, viihde-, poliittinen, uskonnollinen tai ammattikirjallisuus. Sanan kirjallisuus suomen kieleen on kehittänyt Elias Lönnrot Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle (SKS).[1]
Sisällysluettelo
- 1 Määritelmä
- 2 Historiaa
- 3 Kirjallisuuden lajeja
- 4 Kirjallisuus maittain ja kielittäin
- 5 Katso myös
- 6 Lähteet
- 7 Kirjallisuutta
- 8 Aiheesta muualla
Määritelmä
Kirjallisuus on laaja käsite ja sen täysin tyhjentävä määrittely on hankalaa. Etymologisesti termi viittaa kirjamuotoon ja kirjoitettuun tekstiin, mutta toisaalta kirjallisuudeksi lasketaan joissain yhteyksissä myös sähköisesti julkaistut teokset, sarjakuvat ja suullinen tarinaperinne, eli siis kaikki kirjoitetut tekstit ja puhutut tarinat.
Kirjallisuus jaetaan yleensä kauno- ja tietokirjallisuuteen, jotka erottaa viestinnän tarkoitus. Yksinkertaistaen kaunokirjallisuuden funktio on esteettisen kokemuksen tuottaminen, kun taas tietokirjallisuus pyrkii tiedonvälitykseen. Yleisessä kielenkäytössä ja esimerkiksi yliopiston oppiaineena sana kirjallisuus tarkoittaa juuri kaunokirjallisuutta.
Kirjallisuus-sanan käyttäminen eri yhteyksissä on myös arvovalinta. Ilmauksella on vahvoja korkeakulttuurisia konnotaatioita, ja jonkin teoksen tai tekstityypin nimittäminen kirjallisuudeksi ja toisen ei-kirjallisuudeksi on jälkimmäisen vahvaa vähättelyä.
Historiaa
Alkulähteet
Kirjallista perinnettä edeltää luonnollisesti ihmiskunnan suullisen kerronnan, tarinoiden, kaskujen ja tarujen pitkä perinne. Länsimaisen kirjallisuusperinteen voidaan katsoa perustuvan sumerilaiseen kulttuuriin, jonka parissa kehitettiin nykyään nuolenpääkirjoituksena tunnettu kirjoitustapa noin 3200–3000 eaa. Monet jo sumerilaisessa kirjallisuudessa esiintyvät teemat ovat keskeisiä länsimaisen kirjallisuuden rakennusaineksia.
Länsimainen kirjallisuus
Länsimaisen kirjallisuuden kehdoksi määritellään tavallisesti antiikin Kreikka. Antiikin Kreikan kulttuurin on historian kuluessa aika ajoin — myös omana aikanaan — katsottu edustavan inhimillisen sivistyksen huipentumaa. Koska näin ollen ei ole ikään kuin ollut mitään syytä edetä ajassa antiikin Kreikkaa kauemmaksi, on tieto varhemman kirjallisen kulttuurin merkityksestä ainakin omassa kulttuurissamme ollut vain muutaman asiaan vihkiytyneen henkilön hallussa.[2]
Toisaalta ajatus länsimaisen kirjallisuuden kehdon sijoittamisesta antiikin Kreikkaan on perusteltavissa sikäli, että tuolloin kehittyi selkeä kirjallisuuden lajijako toisaalta Dionysos-jumalan palvontamenoihin kuuluneen näytelmäkilpailuperinteen myötä tragedioihin ja komedioihin, toisaalta Aristoteleen Runousopissaan esittelemän kolmijaon mukaan draamaan, lyriikkaan ja epiikkaan. Näin ollen erityisesti kirjallisuusteorian ja kirjallisuuden tutkimuksen juurien voi katsoa olevan antiikin Kreikassa. Mainitut lajijaot ovat merkityksellisiä länsimaisessa kirjallisuusperinteessä myös sikäli, että erilaiset kirjallisuuden kaanonit, käsitykset ”hyvästä kirjallisuudesta”, ovat eri aikakausina olleet sidoksissa niihin. Esimerkiksi tragediaa on alun perin pidetty komediaa ylevämpänä taidemuotona.
Antiikin Kreikan merkityksellisyydestä kertoo myös se, että eräät maailmankirjallisuuden vaikutuksellisimmat tekstit, joita myöhemmät kirjailijat ovat eri tavoin uusintaneet, ovat peräisin juuri tältä ajalta. Kuuluisimpia esimerkkejä ovat Platonin dialogit, Homeroksen Ilias ja Odysseia tai vaikkapa Sofokleen kuuluisa tragedia kuningas Oidipuksesta, jonka monet katsovat vaikuttaneen esimerkiksi William Shakespearen kuuluisaan näytelmään Hamlet.
Kirjallisuuden lajeja
Kirjallisuus jaetaan kaunokirjallisuuteen ja tietokirjallisuuteen. Kaunokirjallisuus jaetaan edelleen proosaan, runouteen ja draamaan.
Kaunokirjallisuuden lajityyppejä
- Fantasiakirjallisuus
- Humoristinen kirjallisuus
- Jännityskirjallisuus
- Kauhukirjallisuus
- Lastenkirjallisuus
- Nuortenkirjallisuus
- Tieteiskirjallisuus
Kaunokirjallisuuden aiheita
Kirjallisuus maittain ja kielittäin
- Antiikin Kreikan kirjallisuus
- Englanninkielinen kirjallisuus
- Espanjan kirjallisuus
- Iirinkielinen nykykirjallisuus
- Japanin kirjallisuus
- Katalaaninkielinen kirjallisuus
- Latinankielinen kirjallisuus
- Muinaisen Egyptin kirjallisuus
- Puolan kirjallisuus
- Saksankielinen kirjallisuus
- Suomen kirjallisuus
- Venäläinen kirjallisuus
Katso myös
- Kirja
- Kirjailija
- Kirjallisuuskritiikki
- Kustantamo
- Luettelo keskeisistä kirjallisuuden aiheista
- Lukeminen
Lähteet
- ↑ Otavan Iso Fokus, 3. osa, s. 1838. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-00051-9.
- ↑ Niemi-Pynttäri, Risto, Euroopan kirjallisuushistoria
Kirjallisuutta
Yleistä
- Neimala, Kaisa & Papinniemi, Jarmo: Lukukirja. Kirja kirjoista. Helsingissä: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21889-0.
Kirjallisuudentutkimus
- Alanko-Kahiluoto, Outi & Käkelä-Puumala, Tiina (toim.): Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. 3. tarkistettu painos. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-003-5.
- Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuusoppi. Aapisesta äänirunoon. Helsinki: Avain, 2016. ISBN 978-952-304-107-3.
- Lehtonen, Mikko: Post scriptum. Kirja medioitumisen aikakaudella. Tampere: Vastapaino, 2001. ISBN 951-768-087-2.
- Vartiainen, Pekka: Länsimaisen kirjallisuuden historia. Helsinki: BTJ, 2009. ISBN 978-951-692-721-6.
Kirjallisuuslehtiä
- Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain. Helsinki: Kirjallisuudentutkijain seura, 2004–. ISSN 1795-3790 .
- Kirjo. Kirjallisuus- ja kulttuurilehti. Tampere: Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Kirjo ry, 2000–. ISSN 1457-4985 .
- Kritiikki. Nuoren voiman kirjakatsaus. Helsinki: Nuoren voiman liitto, 2009–. ISSN 1798-2014 . Lehden sivut .
- Nuori voima. Helsinki: Nuoren voiman liitto, 1907–. ISSN 0785-677 .
- Parnasso. Helsinki: Otavamedia, 1951–. ISSN 0031-2320 .
- Särö. Kirjallisuus- ja kulttuurilehti. Porvoo: Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö, 2006–. ISSN 1796-394X . Verkkosivut .
Aiheesta muualla
- Kiiltomato . Kirja-arvosteluja.
- Suomalaisen kaunokirjallisuuden suosituimmat teokset .
- Yle Areena: Kirjallisuus-aiheisia ohjelmia (videoita) .
- Yle Areena: Elävä arkisto: Kirjailijahaastatteluja ja -esittelyjä (audioita) .
- Sadan kirjan lista .
- Wikiaineisto . (kaikki kielet )
- Authors’ Calendar – Kirjailijakalenteri (englanniksi)
Luokat: Kirjallisuus
Tiedot vuodesta: 29.11.2020 10:53:23 CET
Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia]) Lisenssi: CC-by-sa-3.0
Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.
Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.
