| Kiribatin tasavalta Republic of Kiribati Ribaberik Kiribati |
|||
|---|---|---|---|
|
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | tasavalta | ||
| Presidentti | Taneti Maamau[1] | ||
| Pääkaupunki |
South Tarawa 1°28′N 173°2′E |
||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 811[2] km² (sijalla 186) | ||
| – josta sisävesiä | ei merkittävästi | ||
| Väkiluku (2014) | 104 488[2] (sijalla 195) | ||
| – väestötiheys | 127,1 / km² | ||
| – väestönkasvu | 1,18[2] % (2014) | ||
| Viralliset kielet | kiribati ja englanti | ||
| Valuutta |
Kiribatin dollari Australian dollari (AUD) |
||
| BKT (2013) | |||
| – yhteensä | 698 miljoonaa USD (PPP)[2] (sijalla 212) | ||
| – per asukas | 6 400 USD | ||
| HDI (2014) | 0,607[3] (sijalla 137) | ||
| Elinkeinorakenne (BKT:sta) | |||
| – maatalous | 8,9[2] % | ||
| – teollisuus | 24,2[2] % | ||
| – palvelut | 66,8[2] % | ||
| Aikavyöhyke | UTC+12 / UTC+14 | ||
| – kesäaika | ei käytössä | ||
| Itsenäisyys – Britanniasta |
12. heinäkuuta 1979 |
||
| Lyhenne | KI | ||
| Kansainvälinen suuntanumero |
+686 | ||
| Motto | Te Mauri, Te Raoi ao Te Tabomoa (Hyvinvointia, rauhaa ja menestystä) | ||
| Kansallislaulu |
Kunan Kiribati |
||
Kiribatin tasavalta eli Kiribati on saarivaltio Tyynellä valtamerellä. Se koostuu 33 atollista 3 500 000 neliökilometrin alueella lähellä päiväntasaajaa.[4] 21 saarella on asutusta. Maan valtakieli kiribati on yksi harvoista Tyynenmeren kielistä, jonka valta-asemaa englanti ei uhkaa.
Kiribati muodostuu erillisistä saarista ja saariryhmistä. Valtiolle nimen antaneet Gilbertsaaret koostuvat 16 atollista noin 1 500 kilometriä Fidžin pohjoispuolella. Phoenixsaaret koostuvat kahdeksasta atollista ja korallisaaresta noin 1 800 kilometriä Gilbertsaarilta kaakkoon. Linesaariin kuuluu yhdeksän atollin ja saarta noin 3 300 kilometriä itään Gilbertsaarilta. Banaba on muista erillään oleva saari Naurun ja Gilbertsaarten välillä.[4] Kolme Linesaarista on Yhdysvaltain hallinnassa. Saarten yhteenlaskettu pinta-ala on 811 km2[2].
Banaba on kohonnut korallisaari, jossa oli ennen paljon fosfaatteja, mutta ne on pääosin louhittu loppuun. Valtion korkein kohta on Banaballa sijaitseva 81 metriä merenpinnasta kohoava nimeämätön nyppylä. Muu osa Kiribatia koostuu pienistä riutoista ja hiekkaisista saarista, jotka ulottuvat vain muutamia metrejä merenpinnan yläpuolelle.[5] Maaperä on ohut ja kalkkipitoinen, joten maanviljely on vaikeaa.[6]
Kiritimati (tunnettu myös nimellä Joulusaari) Linesaarilla on maailman suurin atolli.[5]
Kansainvälinen päivämääränraja kulki aikaisemmin Kiribatin alueen kautta ja jakoi sen kahtia. Täten maan itäosissa oli eri päivämäärä kuin länsiosissa. Vuoden 1995 alussa päivämääränraja siirrettiin kulkemaan valtion aluevesien itärajaa pitkin. Tämän vuoksi asumaton Carolinen atolli, 150°25′ läntistä pituutta, on siitä lähtien ollut vuodenvaihteessa aina ensimmäinen paikka, jossa uusi vuosi alkaa. Vuosituhannen vaihtuessa sen uudeksi nimeksi suunniteltiin Millennium Islandia.[7]
Eteläisimmillä Gilbertsaarilla, Phoenixsaarilla ja Banaballa vallitsee kuiva merellinen päiväntasaajan ilmasto, kun taas valtion pohjoisemman osan saarilla on kosteampi trooppinen ilmasto. Lämpötila on kaikkialla 24–30 °C. Sademäärässä on suuria eroja saarelta toiselle ja vuodesta toiseen: kuivimpina vuosina eräät Gilbert- ja Phoenixsaaret saavat alle 200 mm, kun taas pohjoisimmilla Gilbertsaarilla voi sataa yli 3 000 mm vuodessa.[8]
Vuonna 2006 Kiribati perusti 184 700 neliökilometrin laajuisen meriensuojelualueen. Se on kaksi kertaa Portugalin kokoinen, ja siihen kuuluu kahdeksan asumatonta atollia. Alueella elää noin 120 korallilajia ja 500 kalalajia. Alue sijaitsee muuttoreitin varrella, joten monet merilinnut ja merikilpikonnat liikkuvat siellä usein.[9]
Kiribatilla on merkkejä asutuksesta 3 000 vuoden takaa. Ensimmäiset asukkaat tulivat ilmeisesti Karoliineilta ja Marshallinsaarilta. Phoenixilla ja Linellä ei ollut ilmeisesti pysyvää asutusta, vaikka niilläkin on käynyt ihmisiä ennen eurooppalaisia. Muualla asukkaat muodostivat kainga-nimisiä kyläyhteisöjä, joista jokaisessa oli kokoontumispaikkana kylätalo. Kiribatilaiset tunnettiin hurjina taistelijoina, joiden keihäänkärkinä käytettiin hain hampaita.[10]
Eurooppalaiset yhteydet alkoivat 1500-luvulla. 1800-luvulla alueelle tuli useita eurooppalaisia valaanpyytäjiä ja orjakauppiaita. Kuten muualla Oseaniassa, myös Kiribatilla eurooppalaisten mukanaan tuomat erilaiset sairaudet tappoivat useita asukkaita. Vuonna 1820 Adam Johann von Krusenstern nimesi saaret kapteeni Thomas Gilbertin mukaan Gilbertsaariksi. Yhdistynyt kuningaskunta teki niistä ja läheisistä Ellicesaarista protektoraattinsa 1892. Niiden asema muutettiin siirtokunnaksi 1916 ja autonomisiksi 1971. Japani miehitti osan saarista toisen maailmansodan aikana.[5]
Vuonna 1945 Banaban asukkaat joutuivat lähtemään Fidžiin kuuluvalle Rabin saarelle fosfaattikaivosten ympäristötuhojen takia. Brittihallinto maksoi heille korvauksia vuonna 1981 pitkällisen oikeusjutun jälkeen.[11]
Ellicesaarista tuli itsenäinen Tuvalu vuonna 1978 ja Gilbertsaarista Kiribati vuonna 1979. Itsenäisyys myönnettiin virallisesti 12. heinäkuuta 1979. Itsenäistymisen myötä Yhdysvallat lopetti vaateensa harvaan asuttua Phoenixsaaria ja kolmea lukuun ottamatta kaikkia Linesaaria kohtaan. Nämä liitettiin itsenäiseen Kiribatiin. Maan ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Ieremia Tabai, joka toimi virassaan vuoteen 1991 saakka lukuun ottamatta lyhyttä taukoa vuosina 1982–1983, jolloin presidenttinä toimi Rota Onorio. Presidenttinä toimii vuonna 2003 virkaansa valittu Anote Tong, joka valittiin uudelleen vuonna 2007[11] ja 2012. Presidentiksi valittiin vuonna 2016 Taneti Maamau. [12]
Syyskuussa 2019 Kiribati solmi diplomaattisuhteet Kiinan kansantasavallan kanssa ja samalla katkesivat Kiribatin diplomaattisuhteet Taiwaniin (Kiinan tasavaltaan). Kiribati oli tunnustanut Kiinan kansantasavallan vuonna 1980, mutta vuonna 2003 se vaihtoi tunnustuksensa Taiwanin hallitukselle ja nyt siis taas kansantasavallalle. Kiribatin presidentti Taneti Maamau vieraili tammikuussa 2020 Pekingissä.[13]
Kiribatin parlamentin (Maneaba ni Maungatabu) 46 edustajaa valitaan neljän vuoden välein. Presidentti (Beretitenti) toimii sekä valtion päämiehenä että hallituksen johtajana. Maassa ei toimi varsinaisia puolueita, pikemminkin edunvalvontaryhmiä, joilla ei ole toimistoa tai organisaatiota. Tällaisia ovat Boutokaan Te Koaua Party eli BTK (puheenjohtaja Taberannang Timeon) Maneaban Te Mauri Party eli MTM (Teburoro Tito); Maurin Kiribati Pati eli MKP; ja Kansallinen edistyspuolue, National Progressive Party eli NPP (Harry Tong).[2]
Kullakin Kiribatin 21 asutusta saaresta on oma valtuustonsa, joka huolehtii jokapäiväisistä asioista.[14]
Kiribatilla on vähän luonnonrikkauksia. Sen fosfaattivarat oli jo käytetty maan itsenäistymisen aikaan. Nykyisin suurin osa maan tuotannosta ja viennistä on kookospähkinän kuivattua ydintä sekä kalaa. Viime vuosina Kiribatin talous on heilahdellut rajusti. Taloudellista kehitystä rajoittavat koulutetun työvoiman vähäisyys, heikko infrastruktuuri ja eristyneisyys kansainvälisiltä markkinoilta.[2]
Yli viidenneksen bruttokansantuotteesta kattaa matkailu. Ulkomainen talousapu, pääosin Yhdistyneeltä kuningaskunnalta ja Japanilta, on oleellinen lisä bruttokansantuotteeseen, viime vuosina 20–25 %.[2]
Saarilla on 19 lentopaikkaa, mutta vain neljällä on päällystetty kiitotie. Maantietä on 670 kilometriä. Satamia ovat Betio (Tarawan atollilla), Canton-saari ja English Harbor.[2] Kansainväliset lennot tulevat vain Tarawalle ja Joulusaarelle.[15]
Vuonna 2014 Kiribatin väkiluvuksi arvioitiin 104 488.[2] Kiribatin viralliset kielet ovat englanti ja kiribatin kieli, mutta valtaosa väestöstä puhuu vain kiribatia. Se onkin yksi harvoista Tyynenmeren kielistä, jonka valta-asemaa englanti ei uhkaa.[16]
Maan suurin uskonto on kristinusko, vaikkakin siihen usein sekoittuu paikallisia kansanuskomuksia. Vuoden 2005 väestönlaskennassa katolisia oli 55 %, protestantteja 36 %, mormoneita 3,1 %, bahaita 2,2 %, adventisteja 1,9 % ja muita 1,8 %.[2]
YK:n vuosituhattavoitteista vain yhtä pidetään vuoden 2007 arvion mukaan todennäköisenä ja kolmea mahdollisena tavoittaa. Todennäköinen saavutettava tavoite on ulottaa peruskoulutus kaikille. Mahdollisia ovat vähentää lapsikuolleisuutta ja parantaa odottavien äitien terveyttä sekä edistää kansainvälistymistä. Pidetään epätodennäköisenä, että sukupuolten väliseen tasa-arvoon, ympäristöön tai tarttuviin tauteihin liittyvät tavoitteet saavutettaisiin. Köyhyyteen liittyvästä tavoitteesta ei ole tarpeeksi tietoa sen saavuttamisen arvioimiseksi.[17]
Kiribatilaisten perusruoka saadaan merestä, sillä atollien luonteesta johtuen vain harvat viljelyskasvit menestyvät niillä. Kotimaisia kasviksia ovat kookospähkinät, taaro, leipäpuunhedelmät, kairapalmut ja villit viikunat. Kookospähkinän nesteestä käytetään alkoholia, jonka juomisesta on tullut joillekin ongelma. Tuontielintarvikkeet, etenkin riisi, ovat yleistymässä saarilla.[18]
Kiribatilla ilmestyy kaksi viikoittaista sanomalehteä, Te Uekera ja hallituksen omistama Kiribati Newstar.[19]
Radioasema Tarawan atollilla aloitti lähetykset vuonna 1952. Maassa ei ole televisiolähetyksiä, mutta videolle tallennettuina levitetään materiaalia paikallisista tapahtumista kuten itsenäisyyspäivän juhlista.[20]
Kiribati osallistui olympialaisiin ensimmäistä kertaa Ateenassa 2004. Sillä on ollut kahden ja kolmen hengen joukkueet, jotka osallistuivat yleisurheiluun ja painonnostoon.[21]
fijitimes.com. Viitattu 22.3.2016.
The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
Maiden HDI-sijaluvut ja indeksiarvot englanninkielisen PDF-julkaisun sivuilla 208–211 (arvot sivustolla myös Excel-taulukkona), 14.12.2015, YK:n kehitysjärjestö (UNDP) (arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi)
Maneaba
(Previous Editions) 2011. US Department of State. Viitattu 3.1.2015.
FAO
International Herald Tribune, Thomas Crampton 1999
(viitattu 3.1.2015).
2006. National Geographic News. Viitattu 3.1.2015.
Lonely Planet
BBC News
president.gov.ki. Viitattu 18.1.2020. (englanniksi)
thediplomat.com. Viitattu 18.1.2020. (englanniksi)
Country profile Kiribati Pacific Institute of Public Policy
Lonely Planet
Language Directory
(Annex 1: Status at a Glance) 2007. Unesco.
Countries and their cultures
BBC News
Sport reference. (englanniksi)
Luokat: Lupaavat artikkelit | Kiribati
