Kaspianmeri


Kaspianmeri
Valtiot Azerbaidžan, Iran, Kazakstan, Venäjä ja Turkmenistan
Koordinaatit
Laskujoki Haihtuminen
Mittaustietoja
Pituus 1 200 km
Leveys 435 km
Pinnankorkeus −28 m
Pinta-ala 374 000 km²
Rantaviiva 7 000 km
Suurin syvyys 1 029 m
Keskisyvyys 184 m
Tilavuus 78 200 km³
Valuma-alue 3 500 000 km2
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Kaspianmeri on Euroopan ja Aasian rajalla Venäjän, Azerbaidžanin, Iranin, Turkmenistanin ja Kazakstanin välissä sijaitseva vesimuodostuma, jonka vesi on suolaista. Se on sisämeri, joka on määritelty joskus mereksi, joskus järveksi.

Rantavaltioiden vuonna 2018 solmima taloudellinen sopimus määrittelee Kaspianmeren mereksi, millä on vaikutusta sen asemaan kansainvälisissä laeissa.[1]

Sisällysluettelo

Nimi


Kaspianmeri on saanut lännessä käytetyn nimensä Kaukasuksella asuneesta kaspien kansasta. Kansa on koko lailla tuntematon, mutta joissain tapauksissa se on yhdistetty kassiitteihin.

Mitat


Kaspianmeren pinta-ala on noin 386 400 neliökilometriä eli hieman Suomen maapinta-alaa isompi. Sen pituus pohjois-eteläsuunnassa on noin 1 200 kilometriä ja keskimääräinen leveys 320 kilometriä. Meren pinta on 27 metriä valtamerien pintaa alempana. Kaspianmeri jaetaan kolmeen osaan sen pohjan korkeuserojen ja veden ominaisuuksien mukaan. Meren syvin kohta on eteläosassa, 1 025 metriä. Meren pohjoisosa on keskimäärin vain 4–8 metriä syvä, ja sen syvin kohta on 20 metriä. Meressä on 78 200 kuutiokilometriä vettä.[2]

Saaret


Saaria Kaspianmeressä on noin 50.[2] Ogurja Ada Turkmenistanin rannikolla on Kaspianmeren suurin saari.

Joet


Kaspianmerellä ei ole laskujokia. Volga, Ural ja Terek laskevat meren pohjoisosiin, ja niiden vesi vastaa 88 prosentista kaikesta meren virtaavasta vedestä. Lännestä mereen laskee pienempiä jokia kuten Sulak, Samur ja Kura. Viisi prosenttia meren virtaavasta vedestä tulee eteläisistä Iranin joista. Kuivalta itärannalta ei mereen laske pysyvästi yhtään virtaa.[2] Kaspianmeri on kanavayhteydessä Itämereen, Mustaanmereen ja Vienanmereen.[3]

Rannikot


Kaspianmeren pohjoisrannikko on alavaa maata, jota hallitsee Volgan ja muiden suurten jokien suistot. Länsiranta on mäkistä, ja Kaukasuksen vuoristoa erottaa merestä kapea tasanko. Apšeronin niemimaalla sijaitsee Bakun kaupunki, ja sen eteläpuolella on Kura-Arasin alanko. Lounais- ja etelärannikolla on alankoja, joiden takana nousee korkeita vuorijonoja kuten Talyš ja Elburs. Itärannikko on matalaa. Itärannikon keskiosassa on Garabogazkölin lahti, jota erottaa merestä keinotekoinen penger.[2]

Koon vaihtelu


Ilmaston vaihtelujen seurauksena Kaspianmeren laajuus on vaihdellut huomattavasti vuosisatojen aikana. 1900-luvun alun ja vuoden 1977 välillä meren pinta laski kolmella metrillä haihtumisen lisääntymisen ja laskuvesien vähenemisen myötä, osittain keinokastelun seurauksena. Vuonna 1978 meren pinta alkoi taas nousta, ja vuonna 1995 se saavutti huippunsa.[2]

Kaspianmeren pinnan korkeus voi vaihdella tuulen seurauksena kaksikin metriä. Vuorovesi vaikuttaa vain muutaman senttimetrin. Vuodenaikojen välillä ei vedenkorkeudessa ole suurta vaihtelua.[2]

Vesi


Kaspianmeren pintaveden keskilämpötila on kesällä 24–26 astetta. Talvella vesi on pohjoisessa 3–7 astetta ja etelässä 8–10 astetta.[2] Meren keskimääräinen suolapitoisuus on noin 12,8 promillea, mutta se vaihtelee pohjoisosan Volgan suiston kohdan yhdestä promillesta aina Kara-Bogaz-Golin 200 promilleen. Meriveteen verrattuna Kaspianmeren vedessä on paljon rikkiä, kalsiumia ja magnesiumkarbonaattia mutta vähän klooria.[2]

Eliöstö


Kaspianmeressä elää runsaasti kaloja, yleisimmät kalalajit ovat kuha, karppi, sampi ja silli. Sammen mädistä jalostetaan arvokasta kaviaaria, mutta ylikalastuksen takia Kaspianmeren sampikanta on vähentynyt uhkaavasti. Ympäristönsuojelijat ovat vaatineet sammen kalastuskieltoa, jotta kanta voisi elpyä.

Alueella elävistä lajeista uhanalaisia on linnuista 63, nisäkkäistä 41 ja kaloista 27 lajia.[4]

Kaspianmeressä elää monia kotoperäisiä lajeja, muun muassa kaspiannorppa (Phoca caspica).

Öljyntuotanto


Kaspianmeren öljyvarat arvioidaan 48 miljardiksi barreliksi.[5] (Tätä voi verrata vaikkapa Qatarin öljyvaroihin, jotka arvioidaan noin 16 miljardiksi barreliksi.) Kaspianmeren öljyvaroja on alettu tehokkaasti hyödyntää vasta 1990-luvulla. Vuonna 2012 Kazakstan oli Kaspianmeren suurin öljyntuottaja ja Azerbaidžan toiseksi suurin. Kaspianmeren alueella tuotettiin noin 2,6 miljoonaa barrelia öljyä päivässä.[6]

Tuotannon käynnistämistä ovat jossain määrin haitanneet rantavaltioiden aluekiistat. Venäjä, Azerbaidžan ja Kazakstan ovat päässeet vuonna 2003 sopimukseen aluevesirajoistaan. Kazakstan ja Turkmenistan sopivat rajoistaan seuraavana vuonna, mutta ratifioivat sopimuksen vasta 2015. Iran sen sijaan ei ollut vielä vuonna 2017 sopinut omista vesirajoistaan. Iran vaatii alueveden jakamista tasan viiden rannikkovaltion kesken, mikä kasvattaisi selvästi maan osuutta, joka on ollut vuodesta 1921 noin 13 prosenttia Kaspianmeren pinta-alasta.[7]

Rannikkokaupunkeja


Lähteet


  1. 20 vuoden kiista ratkesi: Kaspianmeren rantavaltiot pääsivät sopimukseen siitä, onko sisämeri meri vai järvi 12.8.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 12.8.2018. (Tilaajille)
  2. a b c d e f g h Aleksey Nilovich Kosarev, Oleg Konstantinovich Leontiev, Lewis Owen: Caspian Sea Encyclopaedia Britannica. Viitattu 6.3.2015.
  3. toim. Ahola Veikko, Kuhlman Irmeli ja Luotio Jorma: Tietojätti 2000, s. 363–364. Viides painos (2001). Jyväskylä: Gummerus Kustannus Oy, 1999.
  4. http://www.worldlakes.org/lakedetails.asp?lakeid=8762
  5. https://worldview.stratfor.com/video/strategic-importance-caspian-sea
  6. Oil and natural gas production is growing in Caspian Sea region 11.11.2013. EIA. Viitattu 31.10.2017. (englanniksi)
  7. Green, Douglas: Caspian Sea dispute: where solutions jump ahead of problems 1.6.2017. The Times Of Central Asia. Viitattu 31.10.2017. (englanniksi)
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaspianmeri.









Luokat: Meret




Tiedot vuodesta: 26.04.2021 10:41:03 CEST

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-BY-SA-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.