Kaivertaminen


Kaivertaminen on kuvion tekemistä kovaan, yleensä tasaiseen pintaan työstämällä siihen uria tai muita syvänteitä.

Sisällysluettelo

Kaiverrus menetelmänä


Kaivertajat käyttävät karkaistusta teräksestä valmistettua työkalua, kaiverrinta, leikkaamaan kuvion metallin pintaan, yleisimmin jalometalleihin. Kuvio piirretään ensin, ja esine kiinnitetään esimerkiksi puupalikalle sinettilakalla tai suoraan kaiverruskuulaan pienillä leuoilla. Kaivertimissa on valikoima kokoja ja muotoja, jotka tuottavat erityyppisiä uurteita. Kaivertaja valmistaa kaivertimen itse raaka-aihiosta omaan käteen sopivaksi. Kaivertimia on useita eri malleja: viiste-, pyörtö-, taso-, varjostin- ja sormuskaivertimia. Yleensä tekstien tekemiseen käytetään viistekaiverrinta, jonka terän muoto on v-kirjaimen mallinen ja sillä saadaan aikaiseksi hienon hienoa ja myös leveää viivaa. Käsinkaiverruksella saadaan näyttäviä kiiltäviä kaaria ja kiemuroita sekä suoria viivoja, joita on mahdotonta minkään koneen jäljitellä. Käsinkaiverrus on taitoa ja kokemusta vaativa harvinainen taiteen laji.

Nykyaikainen kaiverrus


Suurten tasojen mikroskooppiset yksityiskohdat voi saavuttaa vain mestarikaivertaja. Kaiverrettujen muotojen jäljittely on melkein mahdotonta. Nykyaikaiset setelileimasimet ovat melkein aina kaiverrettuja. Monet klassiset postileimat olivat kaiverrettuja, tosin nykyään kaiverruksen harjoittaminen on keskittynyt vain tiettyihin maihin ja käytetty kun halutaan erityisen hienostunutta muotoilua. Suomessa tehtävä taidekaiverrus eli käsinkaiverrus, jota yleisesti tehdään pöytähopeisiin, kummilusikoihin, kynttilänjalkoihin, sormuksiin ja lahjaesineisiin, on Euroopassa harvinaista. Suomalaisilla on myös paljon pelkistetympi tapa tehdä monogrammeja eli kirjainyhdistelmiä kuin muualla Euroopassa. Siellä käsinkaiverrusta käytetään enimmäkseen asekaiverruksiin. Pohjoismaissa kaiverrusopetusta annetaan vain Suomessa. Suurimmat taiteelliset löydöt on tehty tuliaseista tai muista metallisista aseista, koruista ja soittimista. Teollisuudessa kaupallisiin koristeluihin on korvattu työvälineeksi CNC- tai jyrsinkone. Koneellinen kaiverrus ei kuitenkaan ole ulkonäöltään samanlaista kuin käsinkaiverrus. Kone käyttää kuvion tekemiseen usein laseria, käsin vuollaan kappaleesta irti "lastu".

Uusimpana tulokkaan kaiverruksen saralla on paineilmakaiverrin, jonka jälki on verrattavissa käsin tehtyyn kaiverrukseen, erona on vain työstämisen helppous paineilman antaessa voiman kaivertamiseen. Kaikkein pienimmät ja tarkimmat kaiverrukset kuten Bulino-tekniikka suoritetaan mikroskoopin alla.

Katso myös


Aiheesta muualla


Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaivertaminen.
Tämä harrastuksiin tai vapaa-aikaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.









Luokat: Puuntyöstö | Muokkaustekniikka (Metallit) | Korut | Käsityötekniikat | Muinaiset keksinnöt




Tiedot vuodesta: 01.10.2021 10:22:49 CEST

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-BY-SA-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.