Kaamos
Kaamos eli polaariyö[1] on vuotuinen ajanjakso, jonka aikana aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Ilmiö esiintyy maapallon napapiireillä ja niitä korkeammilla leveysasteilla. Mitä lähemmäs napoja mennään, sitä aikaisemmin kaamos alkaa ja sitä pidempi on kaamosaika.
Jos valo ei taipuisi ilmakehässä, napapiiri olisi sen alueen rajana, jossa auringon keskipiste pysyy yhtenä päivänä vuodessa horisontin alapuolella. Pohjoisella napapiirillä tämä tapahtuu talvipäivänseisauksena 21. tai 22. joulukuuta ja eteläisellä napapiirillä 21. tai 22. kesäkuuta (eli pohjoispuoliskon kesäpäivänseisauksena). Samoin napapiirit olisivat myös kesän yöttömän yön rajana. Nykyisin auringonnousu määritellään kuitenkin auringon yläreunan, ei keskipisteen mukaan.[2] Auringon suuri koko ja valon taipuminen saavatkin aikaan, että auringon yläreunan mukaan määritellyn pohjoiskalotin kaamoksen eteläraja on suunnilleen yhden leveysasteen verran pohjoisen napapiirin pohjoispuolella[3]. Suomessa kaamoksen raja kulkee hieman Sodankylän eteläpuolitse. Vastaavasti etelässä eteläkalotin kaamoksen pohjoisraja on suunnilleen saman verran eteläisen napapiirin eteläpuolella, eli Rotheran tienoilla.
Ihmisiin kaamos saattaa vaikuttaa kielteisesti, ja pimeys voi laukaista kaamosmasennuksen tai aiheuttaa ylimääräistä väsymystä, kaamosväsymystä.[4]
Suomen pohjoisimmassa pisteessä kaamos kestää noin 51 vuorokautta.[5]
Laajentuneessa mielessä kaamokseksi sanotaan nykyisin usein pimeää syys- ja talvikautta sielläkin, missä aurinko tällöinkin on lyhyen aikaa vuorokaudesta horisontin yläpuolella.
Päivämääriä
- Aikaisimmillaan kaamos alkaa etelänavalla (90,0° S) 22. maaliskuuta ja myöhäisimmillään Rotheran tienoilla (67,1° S) 20. kesäkuuta.
- Aikaisimmillaan kaamos loppuu Rotheran tienoilla 22. kesäkuuta ja myöhäisimmillään Etelänavalla 21. syyskuuta.
- Aikaisimmillaan kaamos alkaa pohjoisnavalla (90,0° N) 24. syyskuuta ja myöhäisimmillään Jällivaarassa, Pajalassa ja Kantalahdessa (67,1° N) 20. joulukuuta.
- Aikaisimmillaan kaamos loppuu Jällivaarassa, Pajalassa ja Kantalahdessa 22. joulukuuta ja myöhäisimmillään Pohjoisnavalla 19. maaliskuuta.
Lähteet
- ↑ Nykysuomen sanakirja, 4. osa (O-R), hakusana polaariyö
- ↑ Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 115-116. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9. Teoksen verkkoversio
(viitattu 23.4.2010).
- ↑ Oja, s. 121-122
- ↑ Nyström, M., Saarijärvi, S. & Räihä, H. 2006. Kaamosmasennus ja kaamosväsymys. Duodecim 2006;122:161–6
- ↑ Talvi Ilmatieteen laitos. Viitattu 25.11.2008.
- ↑ Talvi MTV3. Viitattu 30.11.2014.
Luokat: Luonnonmaantiede | Aurinko | Talvi
Tiedot vuodesta: 30.11.2020 04:23:23 CET
Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia]) Lisenssi: CC-by-sa-3.0
Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.
Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.
