Kääntöpiirit ovat kaksi leveyspiiriä noin 23,5 astetta pohjoista ja eteläistä leveyttä. Niiden kulmaetäisyys päiväntasaajasta on sama kuin Maan pyörimisakselin kaltevuus Maan ratatasoon nähden.[1]
Pohjoista kääntöpiiriä kutsutaan myös kravun kääntöpiiriksi ja eteläistä kauriin kääntöpiiriksi.[1]
Kääntöpiirit rajaavat Auringon zeniittiaseman vuoden aikana. Zeniitissä Aurinko paistaa suoraan ylhäältä. Auringon zeniitin leveysaste liikkuu alkupuolella vuotta aina vain pohjoisemmaksi, kunnes kesäpäivänseisauksena (noin juhannuksena) se on pohjoisimmillaan ja sijaitsee kravun kääntöpiirillä. Sitten zeniittipiste kääntyy etelään, kunnes se talvipäivänseisauksen aikaan saavuttaa kauriin kääntöpiirin.[2][3]
Nimitykset kravun ja kauriin kääntöpiiri tulevat siitä, että kauan sitten, kun kääntöpiirit saivat nimensä, Aurinko oli talvipäivänseisauksen aikana kauriin merkissä ja kesäpäivänseisauksen aikana kravun merkissä. Sittemmin tähdistöjen paikat ovat siirtyneet taivaalla.[2][3]
Tieteen termipankki. Viitattu 22.5.2021.
Encyclopaedia Britannica. Viitattu 22.5.2021.
Encyclopaedia Britannica. Viitattu 22.5.2021.
Luokat: Luonnonmaantiede | Leveyspiirit
