Ion (dialogi)


Ion
eli Iliaasta
Ἴων
ἢ Περὶ Ἰλιάδος

Dialogin alku ensimmäisessä painetussa laitoksessa (editio princeps) vuodelta 1513.
Alkuperäisteos
Kirjailija Platon
Kieli muinaiskreikka (klassinen)
Genre filosofia
Julkaistu 399–387 eaa.
Kausi varhaisvaihe
Tetralogia VII tetralogia
  • Laajempi Hippias
  • Lyhyempi Hippias
  • Ion
  • Meneksenos
  • Numerointi 530a–542b
    Suomennos
    Niteessä Teokset I
    Suomentaja Marja Itkonen-Kaila
    Kustantaja Otava
    Julkaistu 1999
    ISBN 951-1-15892-9
    Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

    Ion (m.kreik. Ἴων) on Platonin kirjoittama dialogi, joka käsittelee runoutta. Sen toinen nimi Thrasylloksen jaottelussa on Iliaasta (Περὶ Ἰλιάδος, Peri Iliados).[1] Dialogissa Sokrates ja Ion keskustelevat runollisesta innoituksesta sekä siitä, luovatko runoilijat puhtaasti taidosta vai jumalallisesta inspiraatiosta.[2]

    Sisällysluettelo

    Historia


    Platonin teosten joukossa Ion kuuluu tämän varhaisvaiheen dialogeihin, toisin sanoen se on kirjoitettu suhteellisen pian Sokrateen kuoleman jälkeen.[3] Platon esittää dialogissa lähes ikonisen kuvan raivokkaasta, mielipuolisesta ja jumalallisesta runoudesta, jota muusat inspiroivat. Teos on samalla myös jotain, mitä nykyään kutsuttaisiin kirjallisuuskritiikiksi sekä kritiikkiä kritiikistä itsestään.

    Diogenes Laertioksen esittämässä, Thrasylloksen tekemässä Platonin teosten jaottelussa dialogi kuuluu VII tetralogiaan yhdessä lyhyemmän ja laajemman Hippian sekä dialogin Meneksenos kanssa. Aiheensa puolesta Thrasyllos luki dialogin Platonin koettelevien (peirastikos) teosten joukkoon.[1]

    Sisältö


    Sokrateen keskustelukumppani Ion oli rapsodi, antiikin kreikkalainen ammattimainen runouden esittäjä. Hän oli juuri tullut Epidauroksesta Asklepioksen kunniaksi järjestetyiltä juhlilta, ja on täynnä itseään voitettuaan ensimmäisen palkinnon runonlausuntakilpailussa.

    Ion kuitenkin myöntää, että hänen kykynsä runonlausujana rajoittuu Homerokseen – muiden runoutta hän ei kykene selittämään eikä ole niistä kiinnostunut. Sokrateen mielestä tämä on outoa, ja hän pyrkii ratkaisemaan ongelman. Hän huomauttaa, etteivät taidekriitikot rajoitu arvostelemaan vain yhden taiteilijan teoksia, vaan kritisoivat taidetta, riippumatta taiteilijasta.

    Sokrates pyrkii tämän perusteella todistamaan, ettei kyse ole Ionin omasta kyvystä, vaan jumalallisesta lahjasta, inspiraatiosta. Koska runollinen inspiraatio on ikään kuin magnetismia,[4] voidaan sanoa, että jokainen joka tulee tähän inspiraation kenttään latautuu samalla inspiraatiolla. Runonlausuja saa inspiraation muusilta, ja siirtää runouden sisällön, sen mitä runoilija oli alun perin tarkoittanut, yleisöönsä. Näin jumalat viestivät ihmisille.

    Sokrates huomauttaa Ionille, että tämän tulee olla vailla järkeä, koska suree ja valittaa runoa lausuessaan, vaikkei ole menettänyt mitään, ja vapisee pelosta yleisönsä edessä, vaikkei ole mitään pelättävää. Ion selittää, että tämä johtuu vain siitä, että hän saa rahapalkkion jos esittää runon aidon oloisesti: ”jos itketän heitä, saan itse nauraa sitten kun otan vastaan palkkiotani, mutta jos nauratan, saan itse itkeä koska menetän palkkioni”.[5] Hän ei suostu myöntämään olevansa hullu ja hurmoksissa lausuessaan Homerosta.

    Sokrates siteeraa tämän jälkeen Homeroksen runoista erilaisia taitoja, kuten lääkintätaitoa, ennustamista, kalastusta ja sodankäyntiä, käsitteleviä kohtia. Hän kysyy Ionilta, ovatko nämä taidot eri taitoja kuin runonlausunnan taito. Ion joutuu myöntämään, että vaikka Homeros käsittelee useita taitoja, hän ei mainitse runonlausujan taitoa. Sen sijaan kaikkien taitojen suhteen todellinen asiantuntija vaikuttaa olevan joku muu: lääkintätaidon asiantuntija on lääkäri, ei runonlausuja; kalastamisen asiantuntija on kalastaja, jne. Sokrates painostaa Ionia paljastamaan todellisen kykynsä. Ion tulee sanoneeksi Sokrateen dialektista hyökkäystä väistellessään, että sodankäyntiä koskevia asioita esittäessään hän ei tiedä, johtuuko se hänellä olevasta sotapäällikön taidosta vai runonlausujan taidosta: hän pitää niitä yhtenevinä. Sokrates tarttuu tähän, ja saa Ionin myöntämään, että tämä on siis hyvä sotapäällikkö. Koska Ion oli väittänyt olevansa Kreikan paras runonlausuja, hänen tuli siis olla myös Kreikan paras sotapäällikkö.

    Lopulta Sokrates sanookin Ionin olevan kuin kiemurteleva ja jatkuvasti muotoa muuttava Proteus. Kummatkin hyväksyvät Sokrateen väitteen: runous ja runonlausunnan taito ovat lahja jumalilta.

    Lähteet


    1. a b Diogenes Laertios (DL): Merkittävien filosofien elämät ja opit III.58–60.
    2. Oksala, Pellervo & Itkonen-Kaila, Marja & Thesleff, Holger: ”Esittelyjä ja selityksiä”. Teoksessa Platon 1999, s. 292–294.
    3. Smith, Nicholas D.: Plato The Internet Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 7.1.2014. (englanniksi)
    4. Platon: Ion 533d.
    5. Platon: Ion 535e.

    Kirjallisuutta


    Suomennos

    Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia

    Aiheesta muualla


    Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
    Ίων (Πλάτων) (kreikaksi)
    Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
    Ion (englanniksi)

    Teos

    Muuta










    Luokat: Platonin dialogit




    Tiedot vuodesta: 30.11.2020 06:20:31 CET

    Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-BY-SA-3.0

    Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
    Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

    Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
    Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.