Hollannin kieli


Hollanti
Oma nimi Nederlands
Tiedot
Alue Alankomaat
Belgia
Suriname
Aruba
Curaçao
Sint Maarten
Virallinen kieli
Puhujia n. 23 miljoonaa
Sija 37.
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Nederlandse Taalunie (Hollannin kielen Unioni)[1]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä germaaniset kielet
länsigermaaniset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 nl
ISO 639-2 dut (B) / nld (T)
ISO 639-3 nld
Ohje

Hollannin kieli (Nederlandse taal, suom. alankomaan kieli) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen haaran länsigermaaniseen ryhmään kuuluva kieli. Se on läheistä sukua muille länsigermaanisille kielille (englanti, saksa ja friisi) ja kaukaisempaa sukua pohjoisgermaanisille kielille.

Sisällysluettelo

Alueellinen sijoittuminen


Hollantia käytetään Alankomaissa ja sen entisissä siirtomaissa, kuten Surinamessa, sekä sen merentakaisilla alueilla Arubassa, Curaçaossa, Sint Maartenilla, Bonairessa, Sabassa ja Sint Eustatiuksella, sekä Belgiassa. Hollannin kieli on kyseisissä maissa virallinen kieli. Se oli myös Etelä-Afrikan virallinen kieli vuoteen 1961 asti. Hollannin puhujia on myös maissa, joihin on muuttanut paljon alankomaalaisia ja flaamilaisia siirtolaisia, kuten Kanadassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa. Virallista koulussa opetettavaa ja viranomaisten käyttämää kieltä kutsutaan nimellä Standaardnederlands tai Algemeen Nederlands.

Hollannin läheisimmät sukukielet ovat Alankomaiden pohjoisessa Friisinmaan provinssissa ja Pohjanmeren Friiseinsaarilla puhuttu friisin kieli, Etelä-Afrikassa puhuttu afrikaans ja Saksan pohjoisosissa puhuttu alasaksin murre (Plattdüütsch).

Murteet


Flaami

Belgian pohjoisosassa Flanderissa puhutaan hollannin kielen murretta tai murteita. Kirjakielenä siellä on sama hollannin kieli kuin Alankomaissa. Suomessa on aiemmin kutsuttu Flanderin asukkaiden puhumaa kieltä flaamiksi,[2] mutta Kotimaisten kielten keskuksen nimistöneuvonta suosittelee flaamin kieli -termin jättämistä historiallisiin yhteyksiin.[3] Flaami ei myöskään ole missään virallisena kielenä. Belgian viralliset kielet ovat hollanti (Nederlands, néerlandais, Niederländisch), ranska ja saksa.

Flaami tarkoittaa myös Belgian Flanderin alueen asukasta.

Muut

Alankomaiden koillisosassa on laaja Hollannin alasaksin murrealue, joka käsittää lähes kokonaan Groningenin, Drenthen ja Overijsselin provinssit. Sen eteläpuolella, osin myös Saksan puolella, puhutaan pienellä alueella Zuid-Geldersin murretta. Alankomaiden länsiosassa puhutaan hollannin murretta ja lounaassa lähellä Belgian rajaa zeelandin murretta. Alankomaiden eteläosissa puhutaan kahta murretta, brabantin murretta ja limburgin murretta, joiden alueet jatkuvat Flanderiin asti. Limburgin murretta puhutaan näistä idempänä, Saksan rajan tuntumassa. Flanderin länsiosissa puhutaan länsiflaamia ja itäflaamia. Lisäksi on huomionarvoista, että hollannin murre (Hollands) on eri asia kuin hollannin kieli eikä kieli ole kehittynyt pelkästään murteen pohjalta.

Hollannin alasaksilla ja limburgilla on Alankomaissa alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa määritelty oikeudellinen asema alueellisina kielinä, minkä vuoksi jotkut pitävät niitä murteiden sijaan erillisinä kielinä.

Kielioppi


Substantiivit

Hollannissa sanoilla on kaksi sukua: aiemmasta maskuliinista ja feminiinistä muodostunut yhteinen suku sekä neutri. Epämääräinen artikkeli kaikilla suvuilla on een ja määräinen yhteisessä suvussa de ja neutreilla het. Monikossa on vain määräinen artikkeli ja se on kummallakin suvulla de.

Suku Yksikkö
yhteinen suku een man (mies)
neutri een boek (kirja)
Suku Yksikkö Monikko
yhteinen suku de man (mies) de mannen (miehet)
neutri het boek (kirja) de boeken (kirjat)

Monikko muodostetaan yleensä päätteellä -en.

Sijamuodot

Hollannin substantiiveilla on englannin ja ruotsin tapaan kaksi sijamuotoa: nominatiivi ja genetiivi. Akkusatiivimuoto erotetaan nominatiivista kuitenkin persoonapronomineissa. Datiivi on nykykielestä käytännössä kuollut.

Persoonapronominit

Yks.

ik (’k) minä

jij (je) sinä (epämuod.)

u sinä (muod.)

hij (ie) hän (m.)

zij (ze) hän (f.)

het (’t) se

Mon.

wij (we) me

jullie te

u te (muod.)

zij (ze) he

Tuntemattomia ihmisiä puhuteltaessa käytetään u-pronominia

Verbit

Hollannin kielessä on neljäntyyppisiä verbejä: 3:ntyyppiset heikot verbit, jotka luokitellaan imperfektintunnusten mukaan (-d-, -t-, -cht-) ja vahvat verbit. Verbit päättyvät yleensä -en perusmuodossa, mutta poikkeuksia on myös (esimerkiksi zijn). Hollannin kielen yleinen pitkä-/lyhytvokaalivaihtelu esiintyy heikossa verbeissä seuraavasti: lyhyt vokaali esiintyy perusmuodossa, preesensin monikkomuodossa ja konjunktiivin preesensissä (eren, ere), pitkä esiintyy kaikissa muissa muodoissa (eert, eerde, geëerd). Samalla tavalla toimii myös pitkä-/lyhytkonsonanttitoiminta (eggen, egt, geëgd). Samaa vaihtelua on f-v-vaihtelu (hoven, hoofden) ja s-z-vaihtelu (verhuizen, verhuisde).

Verbityyppi Perusmuoto Imperfektin yksikkömuoto
heikot -d-verbit moorden (murhata) moordde (murhasin/-sit/-si)
heikot -t-verbit wachten (odottaa) wachtte (odotin/-tit/-tti)
heikot -cht-verbit kopen (ostaa) kocht (ostin/-it/-i)
vahvat verbit schieten (ampua) schoot (ammuin/-mmuit/-mpui)

Verbin taivutusmuodot

Kuten saksassa, hollannissakin verbin liittotempukset (perfekti ja pluskvamperfekti) muodostetaan joko verbillä hebben tai zijn ja pääverbin supiinilla (had gedood, was geweest).

Ääntäminen


Pääartikkeli: hollannin fonologia

Vaikka hollanti on monelle eurooppalaiselle saksaa ja englantia osaavalle suhteellisen helppo kieli oppia, sen ääntäminen on suhteellisen vaikeaa.

Vokaalit

Lyhyet vokaalit

Puolipitkät vokaalit

Pitkät vokaalit

Diftongit

Kaksoisvokaalit

Konsonantit

(Tässä kohdassa mainitaan ainoastaan suomen kielestä poikkeavat seikat ääntämisessä)

Sanan lopussa yleensä alveolaarinen approksimantti [ɹ] – holl. door (läpi) [doə̯ɹ]

Kielinäyte


»Alle mensen worden vrij en gelijk in waardigheid en rechten geboren. Zij zijn begiftigd met verstand en geweten, en behoren zich jegens elkander in een geest van broederschap te gedragen. »

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [4]

Virallinen asema maittain


Valtio Väkiluku Puhujien määrä äidinkielenä [5][6][7] Äidinkielisten osuus väestöstä Asema
 Alankomaat
(hollanti)
17 116 000 15 449 000 90 % de facto & de jure kansallinen kieli
 Etelä-Afrikka
(afrikaans)
51 770 000 6 860 000 14 % de jure kansallinen kieli
 Belgia (hollanti) 11 303 000 6 215 000 55 % de jure kansallinen kieli
 Suriname
(hollanti)
540 000 325 000 60 % de jure kansallinen kieli
 Namibia
(afrikaans)
2 113 000 220 000 10,4 % alueellisesti tunnustettu
Yhteensä 82 834 000 29 069 000

Katso myös


Lähteet


Aiheesta muualla


Hollanninkielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hollannin kieli.









Luokat: Alankomaiden kielet | Belgian kielet | Surinamen kielet | Aruban kielet | Alankomaiden Antillien kielet | Germaaniset kielet




Tiedot vuodesta: 27.02.2021 03:51:18 CET

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-BY-SA-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.