Elinsiirto


Elinsiirto tarkoittaa lääketieteellistä toimenpidettä, jossa potilaan kehoon siirretään kokonainen tai osittainen elin, joka on saatu joko luovuttajalta tai potilaan omasta kehosta. Elinsiirtoja suoritetaan vaikeimpien munuais-, maksa-, sydän- ja keuhkosairauksien hoidossa. Lisäksi niitä voidaan käyttää esimerkiksi palovammoissa (ihonsiirto), verisyövissä (luuytimensiirto) ja sarveiskalvon vioissa (sarveiskalvonsiirto). Elinsiirron jälkeen potilas joutuu käyttämään hylkimisenestolääkitystä, jotta potilaan immuunipuolustus ei hyökkäisi siirteen soluja vastaan.

Sisällysluettelo

Elinsiirtojen tyypit


Siirrettävät elimet


Rintakehän elimet

Vatsan alueen elimet

Muut elimet

Kudokset, solut ja nesteet

Luovuttaja


Elinsiirtojen määrää rajoittava tekijä on yleensä pula luovuttajista. Luovuttajana toimii lähes aina aivokuollut henkilö. Poikkeuksen tähän muodostaa munuaisensiirto, jolloin luovuttajana voi toimia myös elossa oleva potilaan läheinen sekä erikoistapauksissa maksansiirto, jossa regeneraatiokykyinen maksa voidaan pilkkoa osiin ja siirtää toinen puolikas takaisin luovuttajalle ja toinen siirtoa tarvitsevalle. Myös luuydintä ja verta voi luovuttaa elävä henkilö. Suomessa SPR:n Veripalvelu ylläpitää veripankkia ja luuydinluovutusrekisteriä.

Luovuttajalla on yleensä oltava sama veriryhmä kuin saajalla, mutta aivan pienillä lapsilla edellytys ei ole enää ehdoton vaan veriryhmärajat ylittävä siirto voidaan tehdä pienille lapsille, joilla elistön vasta-ainetuotanto ei ole vielä kovin kehittynyt. Tästä hyötyvät erityisesti siirtosydäntä tarvitsevat pienet lapset, mutta siirto on onnistunut jopa viisivuotiaalle. Siirron saajalta poistetaan veriplasman vaihdolla vasta-aineita ja uusien vasta-aineiden muodostuminen estetään lääkkeillä. Lääkkeiden anto voidaan lopettaa muutaman kuukauden kuluttua.[15]

Hyljintä


Kun vierasta kudosta oleva elin siirretään ihmiselimistöön, immuunipuolustusjärjestelmä hyökkää sen kimppuun. Hyljintäreaktioita on olemassa kolmentyyppisiä.

Hyljinnänestolääkitys

Kiinteiden elinten siirrot edellyttävät yleensä elinikäistä hylkimisenesto- eli immunosuppressiolääkitystä. Lääkitys perustuu yleensä 2–3 lääkkeen samanaikaiseen käyttöön; yleisin yhdistelmä on kalsineuriinin estäjä (syklosporiini tai takrolimuusi), nukleotidisynteesin estäjä (atsatiopriini tai mykofenolaattimofetiili) ja glukokortikoidi (metyyliprednisoloni tai prednisoloni). Luun-, luuytimen- ja sarveiskalvonsiirroissa pysyvä immunosuppressiivinen lääkitys ei yleensä ole tarpeen.[17]

Historia


Elinsiirrot Suomessa


Elinsiirrot aloitettiin Suomessa munuaisensiirrolla vuonna 1964. Nykyään maassa tehdään vuosittain noin 150–190 munuaisensiirtoa, 50 maksansiirtoa, 30 sydämensiirtoa, yli 200 sarveiskalvonsiirtoa ja 125 luuytimen- tai veren kantasolujen siirtoa. Suomessa tehtyjen elinsiirtojen tulokset ovat kansainvälisesti mitattuna erittäin hyvätasoisia: munuaissiirteen saaneista elossa on viiden vuoden kuluttua 91 prosenttia, maksansiirtopotilaista 80–90 prosenttia ja sydänsiirtopotilaista noin 70 prosenttia. Toistaiseksi Suomessa ei siirretä haimaa tai ohutsuolta, vaikka molemmat ovat teknisesti mahdollisia. Vaikka elinten luovuttajien määrä Suomessa on muihin länsimaihin verrattuna ollut kohtuullinen, luovuttajista esimerkiksi munuaisen- ja maksansiirtoon on jatkuvasti pulaa. Keskimääräinen jonotusaika 2000-luvulla ensimmäiseen munuaisensiirtoon on ollut noin vuosi ja maksansiirtoon 45 päivää. Munuaisensiirtojen tarve kasvaa tulevaisuudessa, kun tyypin II diabeteksen esiintyvyys ja dialyysihoidon tarve lisääntyvät.[2][9]

Vuonna 2014 Suomessa tehtiin useita ennätyksiä elinsiirroissa. Elinluovuttajia oli 120 ja elinsiirtoja tehtiin yhteensä 355. Uudet vuosiennätykset tehtiin myös munuaisensiirtojen (240 siirtoa), maksansiirtojen (59) ja haimansiirtojen (15) määrässä.[22] Kaikki Suomen elinsiirrot tehdään pääkaupunkiseudulla HUS-sairaaloissa: munuaisen-, maksan-, sydämen- ja keuhkonsiirrot Meilahden sairaalassa ja lasten elinsiirrot Lastenklinikalla.

Elinsiirtotoiminnassa Suomessa noudatetaan Lakia ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä (101/2001 ). Lain mukaan kuolleelta ihmiseltä voidaan irrottaa elimiä ja kudoksia, jollei ole syytä olettaa, että vainaja eläessään olisi vastustanut sitä tai että hänen lähiomaisensa tai muu läheinen vastustaisivat sitä. Jos ihminen eläessään on antanut suostumuksensa elimien ja kudoksien irrottamiseen, toimenpide voidaan lain mukaan suorittaa lähiomaisen tai muun läheisen kiellosta huolimatta. Kuitenkin käytännössä lääkintähenkilöstö noudattaa usein lähiomaisten tahtoa ja jättää läheisten vastustuksesta elinsiirron suorittamatta, vaikka luovuttaja olisi siihen eläessään suostunut.

Jos henkilö toivoo, että hänen elimiään käytettäisiin siirteinä hänen kuolemansa jälkeen, hän voi esimerkiksi täyttää elinluovutuskortin.

Katso myös


Lähteet


  1. a b c Mäkelä AE et al. (2004). "Kudossiirteet ihmisten varaosina." Duodecim 120(11):1410–8.
  2. a b c d e f Salmela K et al (2004). "Elinsiirrot - käypää hoitoa jo 40 vuoden ajan." Duodecim 120(11):1359–69.
  3. Höckerstedt K et al. (1994). "Vatsan alueen varaosat." Duodecim 110(20):1901.
  4. Iltalehti.fi: Hyksissä siirrettiin ensi kertaa haima - potilas voi hyvin
  5. eMedicine, Stuart M Greenstein: Intestinal Transplantation , September 14, 2006.
  6. Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim 5/2010, pääkirjoitus s. 465
  7. a b Kanitakis J et al. (2006). "Clinicopathologic monitoring of the skin and oral mucosa of the first human face allograft: Report on the first eight months." Transplantation 82(12):1610–5. PMID 17198245
  8. a b Dubernard JM et al. (1999). "Human hand allograft: report on first 6 months." Lancet 353(9161):1315–20. PMID 10218530
  9. a b Jalanko H, Mäkisalo H (2004). "Mitä siirrämme tulevaisuudessa?" Duodecim 120(11):1355–7.
  10. a b Hu, W et al. (2006). "A Preliminary Report of Penile Transplantation." Eur Urol. 50(4):851–3. PMID 16930814
  11. Porkka K (2004). "Kantasolujensiirrot." Duodecim 120(11):1391–9.
  12. Verkkala K, Heikkilä L (1999). "Aorttaläpän korjaus ilman tekoläppää." Duodecim 115(2):197
  13. Shapiro AM, Lakey JR, Ryan EA et al (2000). "Islet transplantation in seven patients with type 1 diabetes mellitus using a glucocorticoid-free immunosuppressive regimen." N Engl J Med 343:230–8.
  14. Otonkoski T, Korsgren O, Salmela K (2004). "Diabeteksen korvaushoito beetasoluilla: tulevaisuuden hoitokeino?" Duodecim 120(9):1133–4.
  15. Harkas, Marke: Väärä veriryhmä ei enää estä lasten elinsiirtoja. Helsingin Sanomat, 1.6.2015, s. A8. Artikkelin verkkoversio Viitattu 1.6.2015.
  16. Renkonen R, Häyry P. "Elinten ja kudoksen siirrot". Mikrobiologia ja infektiosairaudet 8.7.2004.
  17. Isoniemi H, Jalanko H (2004). "Elinsiirtolääkkeiden valikoima monipuolistuu." Duodecim 120(11):1371–8.
  18. Job Janszoon Van Meekeren (1682). Observationes Medico-Chirugicae.
  19. Moffatt SL, Cartwright VA, Stumpf TH (2005). "Centennial review of corneal transplantation." Clin Experiment Ophthalmol. 33(6):642–57. PMID 16402960.
  20. Kelly WD et al. (1967) "Allotransplantation of the pancreas and duodenum along with the kidney in diabetic nephropathy". Surgery 61 (6):827–37. PMID 5338113
  21. Cooper DK (2001). "Christiaan Barnard and his contributions to heart transplantation." J Heart Lung Transplant. 20(6):599–610. PMID 11404164
  22. Hus.fi Elinsiirroissa rikottiin ennätyksiä vuonna 2014.

Aiheesta muualla











Luokat: Elinsiirtokirurgia




Tiedot vuodesta: 27.02.2021 05:44:37 CET

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-BY-SA-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.