Ehdonalainen vapaus


Ehdonalainen vapaus tarkoittaa ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitun vangin päästämistä suorittamaan loppuosa rangaistuksesta vapaudessa. Se koittaa Suomessa, kun vanki on suorittanut hänelle kuuluvan määräosan rangaistuksestaan. Ajankohdan laskemisen pohjana on aina tuomioistuimen määräämän ehdottoman vankeusrangaistuksen pituus. Määräosan laskemisen jälkeen saadusta osamäärästä vähennetään aika, jonka henkilö on ollut tämän asian vuoksi vapautensa menettäneenä. Puhekielessä ehdonalainen vapaus ja ehdollinen vankeusrangaistus sekoitetaan usein keskenään. Ne ovat kuitenkin eri käsitteitä.

Ennen varsinaista ehdonalaista vapauttamista vanki voidaan tietyin edellytyksin päästää ns. valvottuun koevapauteen, joka voi alkaa enintään kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapautta. Valvottua koevapautta valvotaan teknisin välinein tai muulla tavoin. Jos valvotun koevapauden edellytykset eivät enää päätöksen tekemisen jälkeen täyty, koevapaus peruutetaan. [1]

Sisällysluettelo

Vapautumisajankohdat


Nuoret, ensikertalaiset ja rikoksenuusijat

Vangin vapautuminen riippuu hänen iästään rikoksen tekohetkellä ja mahdollisista aiemmista rikoksistaan.

  1. on ensimmäistä kertaa vankilassa
  2. on nk. vankeinhoidollisesti ensikertalainen eli ei ole syyllistynyt vapausrangaistukseen johtaneeseen rikokseen edellistä vapautumista seuranneiden kolmen vuoden aikana.
  3. on tehnyt rikoksen alle 21-vuotiaana, mutta rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana on suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa (ns. nuori rikoksenuusija).

Koko rangaistuksen suorittaminen vankilassa

Vanki voi kuitenkin joutua suorittamaan koko rangaistusaikansa vankilassa. Tähän poikkeukselliseen toimenpiteeseen tuomioistuin voi päätyä, jos rangaistus on määräaikainen ja vähintään kolmen vuoden pituinen ja kun tuomittu on

Koko rangaistusaikaa suorittamaan määrätty päästetään ehdonalaiseen vapauteen hänen suoritettuaan rangaistuksestaan viisi kuudesosaa, jos häntä ei enää ole pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle – kuitenkin aikaisintaan, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt kolme vuotta. Jollei koko rangaistusaikaa suorittamaan määrättyä päästetä ehdonalaiseen vapauteen, hänet sijoitetaan valvottuun koevapauteen kolme kuukautta ennen vapauttamista. [4]

Elinkautisvangit

Elinkautiseen vankeuteen tuomittu voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt kaksitoista vuotta. 18-20-vuotiaana tehdystä rikoksesta elinkautiseen vankeuteen tuomittu vanki voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt kymmenen vuotta. Vapauttamisesta päättää Helsingin hovioikeus.[5] Hovioikeuden vapauttamat vangit on päästetty ehdonalaiseen vapauteen keskimäärin noin 2 vuotta vähimmäisajankohdan jälkeen. Vapauttaminen heti vähimmäisajan jälkeen on edellyttänyt sitä, että rikoksen laadussa ei ole mitään erityistä, että rikoksessa on ollut kyse lähinnä poikkeuksellisessa elämäntilanteessa tehdystä ainutkertaisesta teosta ja että vangin vankila-aikainen käyttäytyminen on ollut moitteetonta.[6]

Ehdonalaisen vapauden lykkääminen


Ehdonalaista vapauttamista voidaan lykätä, jos vangin käyttäytymisen tai hänen esittämiensä uhkausten johdosta on olemassa ilmeinen vaara, että vanki vapauduttuaan syyllistyy henkeä, terveyttä tai vapautta törkeästi loukkaavaan rikokseen ja vapauttamisen lykkääminen on tarpeen rikoksen estämiseksi. [7]

Ehdonalaisen vapauden menettäminen


Ehdonalaiseen vapauteen liittyy koeaika, jonka pituus on jäljellä olevan vankeusrangaistuksen pituinen, kuitenkin enintään kolme vuotta. Koeaikaa nimitetään jäännösrangaistukseksi. Elinkautisen vankeusrangaistuksen jäännösrangaistuksen pituus on kolme vuotta. Jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan hänet olisi tuomittava ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä, tuomioistuin voi syyttäjän vaatimuksesta määrätä jäännösrangaistuksen täytäntöönpantavaksi kokonaan tai osittain. [8] [9]

Armahdus


Tasavallan presidentti voi perustelematta armahtaa kenet tahansa milloin tahansa. Käytännössä armahdukset ovat kohdistuneet lähinnä elinkautista vankeusrangaistusta suorittaviin. Joskus armahdetaan myös vakavasti sairastunut vanki. Muut kuin nämä perusteet ovat armahduksissa hyvin harvinaisia. Elinkautista rangaistusta suoritetaan Suomessa keskimäärin 14 vuotta neljä kuukautta (tilanne 2014).[10]

Lain pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä tultua voimaan (1.10.2006) elinkautista kärsivien vankien päästämisestä ehdonalaiseen vapauteen päättää Helsingin hovioikeus. Tasavallan presidentin armahdusoikeus kuitenkin säilyy.

Lähteet


Aiheesta muualla











Luokat: Vankeinhoito




Tiedot vuodesta: 30.11.2020 07:32:15 CET

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-BY-SA-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.