Arabian kieli


Arabia
Oma nimi ʿarabiyya (عربية)
Muu nimi arabian kieli
Tiedot
Alue Lähi-itä, pohjoinen Afrikka
Virallinen kieli  Algeria
 Yhdistyneet arabiemiirikunnat
 Bahrain
 Djibouti
 Egypti
 Eritrea
 Irak
 Jemen
 Jordania
 Komorit
 Kuwait
 Libanon
 Libya
 Marokko
 Mauritania
 Oman
 Qatar
 Saudi-Arabia
 Somalia
 Sudan
 Syyria
 Tšad
 Tunisia
Palestiina
 Sansibar
Puhujia 300 miljoonaa
Sija 5
Kirjaimisto arabialainen
Kielenhuolto Arabiankielen korkein neuvosto (Algeria)
Irakin tiedeakatemia
Jordanian arabian kielen akatemia
Arabian kielen akatemia (Libya, Egypti Marokko, Saudi-Arabia, Somalia, Sudan, Syyria, Israel, Palestiina)
Beit Al-Hikma säätiö (Tunisia)
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta afro-aasialaiset kielet
Kieliryhmä seemiläiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 ar
ISO 639-2 ara
ISO 639-3 ara
Ohje

Arabia (arabiaksi عربية) on afroaasialainen kieli, jota puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä etenkin Arabian niemimaalla ja muualla Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa. Se on maailman viidenneksi[1][2] tai neljänneksi[3][4] [5][6] puhutuin kieli. Lisäksi arabiaa käyttää maailmassa yli puolitoista miljardia muslimia päivittäisissä rukouksissaan. Arabia jakautuu standardiarabiaan sekä lukuisiin paikallisiin variantteihin, jotka poikkeavat toisistaan huomattavan paljon. Arabiaa kirjoitetaan 28 perusmerkistä koostuvalla arabian aakkostolla oikealta vasemmalle.

Sisällysluettelo

Asema


Arabiaa puhuu äidinkielenään maailmassa yli 300 miljoonaa ihmistä. Arabimaiden lisäksi se on enemmistökieli Afrikan Tšadissa sekä vähemmistökieli esimerkiksi Afganistanissa, Israelissa, Iranissa ja Nigeriassa. Lisäksi yli puolitoista miljardia muslimia islamilaisen maailman alueella käyttää arabiaa päivittäisissä rukouksissaan.[7][8] Kaiken kaikkiaan maailmassa on yli 1,5 miljardia arabian kieltä käyttävää muslimia.[9] Arabiasta tuli vuonna 1974 Yhdistyneiden kansakuntien kuudes virallinen kieli.[7]

Suomessa oli tilastokeskuksen mukaan vuoden 2016 lopussa 21 783 henkilöä, joiden äidinkieleksi oli rekisteröity arabia. Näin ollen arabia on nykyisin Suomen kolmanneksi puhutuin vieras kieli. Viisi vuotta aikaisemmin arabian puhujia oli Suomessa 11 252.[10][11]

Virallinen asema maittain

Valtiot joissa on arabiankieli virallisena
Valtio Väkiluku Asema Arabian puhujien määrä[12] % arabian puhujia[13]
 Algeria 41 701 000 virallinen kieli yhdessä berberin kielen kanssa 40 100 000 80,00
 Bahrain 1 343 000 virallinen kieli 690 302 81,4
 Tšad 10 329 208 virallinen kieli yhdessä ranskan kielen kanssa 1 320 000 1,81
 Komorit 798 000 virallinen kieli yhdessä komorin ja ranskan kielen kanssa
 Djibouti 810 179 virallinen kieli yhdessä ranskan kielen 97 900 1,32
 Egypti 90 000 000 virallinen kieli 82 449 200 93,18
 Eritrea 6 380 803 virallinen kieli yhdessä tigrinjan ja englannin kielen kanssa 249 700 3,83
 Irak 36 004 552 virallinen kieli yhdessä kurdin kielen kanssa 22 908 120 85,81
 Israel 8 238 300 virallinen asema peruutettu v. 2018, nykyisin erityiskielen asemassa 2 039 000 24,82
 Jemen 23 833 000 virallinen kieli 14 671 000 54,68
 Jordania 6 655 000 virallinen kieli 5 083 300 96,93
 Kuwait 2 789 000 virallinen kieli 1 735 000 82,21
 Libanon 4 965 914 virallinen kieli 4 180 000 91,44
 Libya 6 244 174 virallinen kieli 4 526 000 72,09
 Malta 445 426 maltanarabia virallinen kieli yhdessä englannin kielen kanssa 423 154 95,00
 Mauritania 3 359 185 virallinen kieli 3 140 000 88,78
 Marokko 33 250 000 virallinen kieli yhdessä berberin kielen kanssa 25 003 930 74,29
 Oman 4 055 418 virallinen kieli 2 518 816 88,6
Palestiina 4 484 000 virallinen kieli 1 610 000 37,49
 Qatar 2 155 446 virallinen kieli 1 215 900 75,39
 Saudi-Arabia 30 770 375 virallinen kieli 27 178 770 95,62
 Somalia 10 428 043 virallinen kieli yhdessä somalin kielen kanssa 3 788 000 31,26
 Sudan 40 235 000 virallinen kieli yhdessä englannin kielen kanssa 28 164 500 70,00
 Syyria 20 956 000 virallinen kieli 17 951 639 91,71
 Tansania
( Sansibar)
1 303 569 virallinen kieli yhdessä swahilin ja englannin kielen kanssa
 Tunisia 10 982 754 virallinen kieli 10 800 500 98,34
 Yhdistyneet arabiemiirikunnat 9 346 129 virallinen kieli 3 607 600 39,71

Historia


Arabia kuuluu afroaasialaisen kielikunnan seemiläisiin kieliin yhdessä esimerkiksi heprean kanssa. Vanhin säilynyt arabiankielinen kirjoitus on 300-luvulta jaa. peräisin oleva kaiverrus Syyrian aavikolta. Arabit alkoivat kirjoittaa rikasta suullista perinnettään järjestelmällisesti ylös kuitenkin vasta 800-luvulla. Arabiasta tuli islamin leviämisen myötä pyhä kieli ja Koraanin arabiasta kauniin arabian malli myös muille kuin arabeille.[7]

Arabien ekspansion seurauksena arabian kieli levisi laajalle alueelle Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään ja syrjäytti entiset valtakielet kuten aramean, koptin kielen ja kreikan. Espanja ja Persia säilyttivät omat kielensä arabivallasta huolimatta, mutta näissäkin maissa kieli sai arabiasta lainoja etenkin hallinnon ja tieteen sanastoonsa. Nykyarabian katsotaan syntyneen 1800-luvulla.[7]

Kirjakieli ja useat puhekielet


Arabia jakautuu eri variantteihin. Näistä arvostetuin on klassinen arabia, Koraanin kieli. Sen nykyaikainen ja kieliopiltaan hiukan muunneltu variantti on standardiarabia eli fusha, jota käytetään kautta arabimaailman yhteisenä kirjoitettuna kielenä. Länsimaissa moderni fusha ja Koraanin klassinen arabia nähdään eri asioina. Arabimaailmassa eroa ei tehdä.[14]

Oppineet arabit käyttävät yhteisenä puhekielenään oppineiden puhekieltä, joka on standardiarabian ja tavallisen puhekielen sekoitusta. Tavallinen kansa eri maissa käyttää puhekielenään arabian eri murteita, jotka eroavat toisistaan huomattavasti niin kieliopiltaan, sanastoltaan kuin ääntämykseltäänkin.[7] Klassisen arabian ja puhekielen suuri ero on johtanut siihen, että arabit elävät diglossiassa, eli he käyttävät saman kielen eri muotoja erilaisissa yhteyksissä.[7] Koska standardiarabia ei ole kenenkään äidinkieli, arabiaa puhuvat ovat joutuneet hankalaan tilanteeseen, missä esimerkiksi kirjallisuutta on vain vähän saatavilla varsinaisesti omana pidetyllä kielellä eli puhutulla murteella.[15]

Kirjakielen lisäksi Egyptin murteella on merkitystä arabien yhteisenä kommunikaatiovälineenä. Tämä johtuu Egyptin merkittävästä asemasta koko arabimaailman populaarikulttuurituotannossa – esimerkiksi egyptiläisiä elokuvia katsotaan laajalti maan rajojen ulkopuolella. Egyptissä myös puhekielisellä teatterilla on pitkät perinteet, vaikka kaunokirjallisuus laaditaankin arabialaisella kielialueella lähes yksinomaan kirja-arabiaksi.

Joitain arabian murteita:

Kirjoitus ja ääntäminen


Arabiaa kirjoitetaan arabialaisen kirjaimistoon perustuvalla 28 merkistä koostuvalla arabian aakkostolla. Kirjoitussuunta on oikealta vasemmalle ja ylhäältä alas. Kirjoituksessa merkitään konsonantit, puolivokaalit ja pitkät vokaalit. Lyhyet vokaalit merkitään vain poikkeustapauksissa, kuten oppikirjoissa, lastenkirjoissa ja Koraanissa. Lyhyiden vokaalien ääntämys vaihteleekin suuresti murteesta toiseen. Muissa paitsi Egyptin murteessa lyhyitä vokaaleita pudotetaan pois tavallisessa puheessa, esimerkiksi sana kitaab (suom. kirja) voidaan ääntää ktaab.

Kirjaimia on tapana jakaa aurinko- ja kuukirjaimiksi ääntämiskohdan mukaan. Aurinkokirjaimet ääntyvät suun etuosassa. Näillä on merkitys äänteiden assimilaation kannalta. Isoja ja pieniä kirjaimia ei arabiassa ole erikseen.

Luettelo kirjaimista

Luettelo modernin standardiarabian kirjaimista itsenäisinä. Sanan alussa, keskellä tai lopussa ne ovat erimuotoisia.

Kirjain Kirjaimen
nimi
Klassinen
ääntämys
Murteellisia
ääntämyksiä
Aurinkokirjain (š)
ja kuukirjain (q)
ا alif* /aː/
ب baː /b/ q
ت taː /t/ š
ث θaː /θ/ /t/ /s/ š
ج ʤiːm /ʤ/ /g/ /ʒ/ q
ح ħaː /ħ/ q
خ khaː /x/ q
د daːl /d/ š
ذ ðaːl /ð/ /d/ /z/ š
ر raː /r/ š
ز zain/
zaːi
/z/ š
س siːn /s/ š
ش šiːn /ʃ/ š
ص ṣaːd /sˤ/ š
ض ḍaːd /dˤ/ š
ط ṭaː /tˤ/ š
ظ ẓaː /ðˤ/ š
ع ʕain /ʕ/ q
غ ghain /ɣ/ /g/ q
ف faː /f/ q
ق qaːf /q/ /g/ /ʔ/ q
ك kaːf /k/ q
ل laːm /l/ š
م miːm /m/ q
ن nuːn /n/ š
ه haː /h/ q
و waw* /w/ /u:/ /o:/ q
ي jaː* /j/ /i:/ /e:/ q
ء hamza* /ʔ/ q

Diakriitit

Perusaakkoston lisäksi käytetään eri murteissa ja ortografioisssa vaihtelevasti lisämerkkejä eri tarkoituksiin[17].

Välimerkit

Klassinen arabia ei tunne välimerkkejä, mutta niitä on nykykielessä käytössä, ja pitkälti ne ovat eurooppalaisista kielistä muunneltuina lainattuja.[18]

Sanojen muodostus


Arabian sanat muodostetaan seemiläisille kielille tyypillisesti yleisimmin kolmesta juurikonsonantista, jotka määrittävät sanan yleisemmän merkityksen, sekä vokaaleista koostuvasta osasta, joka antaa sanalle kieliopillisen merkityksen. Esimerkiksi sanajuuri k-t-b yhdistettynä vokaaleihin i-ā tuottaa sanan kitāb, 'kirja', ja sama sanajuuri yhdistettynä vokaaleihin ā-i tuottaa sanan kātib, 'kirjoittaja' eli 'kirjuri'.[19]

Kielioppi


Lauseet

Arabian kielessaä lauseet jakantuvat nominaalilauseisiin ja verbaalilauseisiin. Nominaalilauseet ovat sellaisia, joissa ei ole verbiä. Näiden käännöksissä vastaavasti käytetään olla-verbiä, jota arabiassa ei yleisesti ottaen käytetä. Verbaalilauseet alkavat jollain verbillä.[20]

Verbit

Arabian verbit taipuvat säännöllisesti. Aikamuotoja on kaksi: perfekti ja imperfekti. Perfekti muodostetaan jälkiliitteillä, ja sillä ilmaistaan mennyttä aikaa. Imperfekti muodostetaan etuliitteillä, ja sillä ilmaistaan nykyhetkeä tai tulevaisuutta. Muita verbimuotoja ovat käskytavat, aktiivin ja passiivin partisiipit sekä verbisubstantiivi. Verbien moduksia on varsinaisesti neljä: indikatiivi, imperatiivi, subjunktiivi ja jussiivi[21]. Verbit taipuvat kolmessa persoonassa, kolmessa luvussa (yksikkö, kaksikko ja monikko) ja kahdessa suvussa. Klassisessa arabiassa ensimmäisen persoonan sukua tai kaksikkoa ei ole, ja nykymurteista kaksikko on kadonnut. Klassisessa arabiassa on myös passiivimuotoja.[19]

Nominit

Klassisessa arabiassa substantiivien sijamuotoja ovat nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi. Nykymurteissa substantiiveja ei enää taivuteta sijamuodoissa.[19] Pronominit esiintyvät sekä jälkiliitteinä että itsenäisesti.[19]

Substantiiveilla on kaksi sukua, maskuliini ja feminiini. Näihin liittyvät adjektiivit noudattavat pääsanan sukua ja lukua. Feminiiniin viittaavat äännetty a-pääte sekä kahdella pisteellä merkitty ha-kirjain sanan lopussa.[22]

Substantiiveilla on sekä epämääräinen että määrätty muoto, joista jälkimmäistä käytetään arabiassa enemmän kuin esimerkiksi indoeurooppalaisissa kielissä. Epämääräisen muodon tunnus on nunaatio eli n-äänteen lisääminen sanan loppuun. Määrätyssä muodossa on yleensä al-etuliite.[23]

Lähteet


Viitteet

  1. KIELET MAAILMASSA , 5. arabia 211 milj. (jos yksi kieli), viitattu 20.6.2011
  2. Maailman suurimmat kielet , Maailman puhutuimmat kielet ovat (10/2002) 5. arabia 220 milj. Kun lukuun otetaan mukaan myös muut kieltä sujuvasti osaavat, maailman suurimpien kielten lista näyttää seuraavalta. 5. arabia 296 milj., viitattu 20.6.2011
  3. Most Widely Spoken Languages in the World InfoPlease. Viitattu 5.12.2018. (englanniksi)
  4. Chart of the day: These are the world’s most spoken languages World Economic Forum. Viitattu 5.12.2018.
  5. The 10 Most Common Languages Accredited Language Services. Viitattu 5.12.2018. (englanniksi)
  6. Infographic: The World's Most Spoken Languages Statista Infographics. Viitattu 5.12.2018. (englanniksi)
  7. a b c d e f Samir Abu-Absi: The Arabic Language The Encyclopedia of Islamic History. Viitattu 15.10.2014.
  8. World Arabic Language Day 2013. Unesco.
  9. Irina Bokova: World Arabic Language Day Unesco. Viitattu 14.7.2021.
  10. Tilastokeskuksen taulukko: Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990–2016
  11. Arabia on nyt Suomen kolmanneksi puhutuin vieras kieli – ohitti somalian viime vuonna iltalehti.fi. Viitattu 17.8.2017.
  12. Ethnologue Viitattu 21.03.2016
  13. Country population to get percentage Ethnologue . Viitattu 21.03.2016
  14. Arabic language, Encyclopaedia Britannica
  15. Abouzahr, Hossam: How Arabs Have Failed Their Language 13.7.2021. New Lines Magazine. Viitattu 20.11.2021.
  16. Abu-Chacra, Faruk: Arabiaa aikuisille, s. 51,145. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab, 2007. ISBN 978-951-792-319-4.
  17. Abu-Chacra, Faruk: Arabiaa aikuisille, s. 19,24,29,38. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab, 2007. ISBN 978-951-792-319-4.
  18. Abu-Chacra, Faruk: Arabiaa aikuisille, s. 19. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab, 2007. ISBN 978-951-792-319-4.
  19. a b c d Arabic language Encyclopædia Britannica. Viitattu 15.10.2014.
  20. Abu-Chacra, Faruk: Arabiaa aikuisille, s. 44-45. Helsinki: Finn Lectura, 2007. ISBN 978-951-792-319-4.
  21. Abu-Chacra, Faruk: Arabiaa aikuisille, s. 218. Helsinki: Finn Lectura, 2007. ISBN 978-951-792-319-4.
  22. Abu-Chacra, Faruk: Arabiaa aikuisille, s. 58. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab, 2007. ISBN 978-951-792-319-4.
  23. Abu-Chacra, Faruk: Arabiaa aikuisille, s. 30,43. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab, 2007. ISBN 978-951-792-319-4.

Kirjallisuutta


Aiheesta muualla


Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arabian kieli.
Arabiankielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja

 










Luokat: Arabian kieli




Tiedot vuodesta: 23.11.2021 04:37:34 CET

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-BY-SA-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.