Albanian kieli


Albania
Oma nimi shqip, gjuha shqipe
Muu nimi albanian kieli
Tiedot
Alue Albania, Serbia, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Italia, Kosovo
Virallinen kieli  Albania
 Kosovo
Puhujia 7 miljoonaa
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Akademia e Shkencave e Shqipërisë[1]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä albanialaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 sq
ISO 639-2 sqi, alb
ISO 639-3 sqi
Ohje

Albania on yli viiden miljoonan[2] ihmisen äidinkielenään puhuma indoeurooppalainen kieli. Kieltä puhutaan ensisijaisesti Albaniassa ja Kosovossa, mutta puhujia on lisäksi muun muassa muualla Balkanilla.

Sisällysluettelo

Luokitus


Albaniaa on pidetty indoeurooppalaisen kielikunnan jäsenenä 1850-luvulta lähtien. Se muodostaa tuossa kielikunnassa oman kieliryhmänsä. Jotkut tutkijat arvelevat albanian olevan sukua muinaiselle daakian kielelle.kenen mukaan? Albanian kieli saattaa olla antiikinaikaisen illyyrin kielen perillinen.kenen mukaan?

Alueellinen sijoittuminen


Pääosa kielen puhujista elää Balkanilla. Kielellä on puhujia myös Etelä-Italiassa, mutta heistä suuri enemmistö osaa ja käyttää italiaa. Kielellä on virallinen asema Albaniassa, Kosovossa, Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa.

Albanian kieltä äidinkielenään puhuvat olivat vuonna 2013 Suomen 11. suurin kieliryhmä[3] johtuen pääasiassa Jugoslavian hajoamissotien pakolaisista. Vuoden 2019 lopussa Suomessa albaniaa äidinkielenään puhuvia oli 11 806[4] ja he ovat enimmäkseen kotoisin Kosovon alueelta.lähde?

Aakkoset


Albanian kielen aakkoset pohjautuvat latinalaisiin kirjaimiin. Ennen kuin albaniaa alettiin kirjoittaa latinalaisilla kirjaimilla vuonna 1908, kieltä oli kirjoitettu muun muassa kyrillisillä, kreikkalaisilla sekä arabialaisilla kirjaimilla.

Albanian kielessä on 36 aakkosta. Niistä vokaaleja on seitsemän ja konsonantteja 29. Aakkoset ovat:

Kielioppi


Adjektiivit

Albanian kielessä joillakin adjektiiveillä on artikkelit. Yksiköllä se on joko i tai e. Monikolla se on . Adjektiivi tulee useimmiten substantiivin jälkeen.

Vertailumuodot

Komparatiivi voidaan muodostaa lisäämällä adjektiivin eteen sana ja jälkeen sana se. Superlatiivi voidaan muodostaa lisäämällä adjektiivin eteen sana . Joissakin tapauksissa superlatiivi voidaan muodostaa myös laittamalla adjektiivi jonkin adverbin jälkeen.

Numeraalit

Numerot yhdestä kymmeneen ovat albaniaksi:

Pronominit

Albanian kielen persoonapronominit ovat:

Kielessä ei ole lainkaan sanoja, jotka vastaisivat suomen kielen pronomineja ”se” tai ”ne”. Niiden sijasta voidaan käyttää pronomineja ai, ajo, ata tai ato.

Substantiivit

Albanian kielessä on käytössä viisi sijamuotoa. Ne ovat nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi ja prepositionaali. Monikko on vain harvoin säännöllinen. Jokaisella albanian kielen substantiivilla on sekä epämääräinen että määräinen muoto. Albanian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri.

Verbit

Albanian kielen verbit taipuvat persoona- ja aikamuodoissa. Albaniassa on kuusi tapaluokkaa, jotka ovat indikatiivi, konjunktiivi, imperatiivi, konditionaali, optatiivi ja admiratiivi. Lisäksi verbeillä on sekä aktiivi- että passiivimuodot.

Aikamuodot ovat preesens, imperfekti, futuuri, perfekti, pluskvamperfekti sekä menneen ajan futuuri. Imperfektejä on kahdenlaisia. Toiset voivat kuvata mitä tahansa mennyttä aikaa ja toiset jotakin tiettyä mennyttä aikaa.

Verbeillä on kaksi erilaista konjugaatiota, joista toisessa taivutusmuodot ovat säännölliset ja toisessa epäsäännölliset.

Lauseet

Albanian kielen sanajärjestys on useimmiten subjekti-verbi-objekti. Kysymyslauseissa sanajärjestys on tavallisesti verbi-subjekti-objekti. Lisäksi kysymyslauseissa verbin edessä tulee yleensä olla sana a. Kieltolause voidaan muodostaa lisäämällä verbin eteen sana nuk.

Paino

Albaniassa sanapaino on yleensä toiseksi viimeisellä tavulla. Erilainen painotus voi erottaa kaksi eri asiaa tarkoittavaa sanaa: bári ja barì, stolì ja stòli.

Sanasto


Latina ja mahdollisesti myös kreikka vaikuttivat vanhan albanian kielen sanastoon. Sittemmin albaniaan on tullut useita lainasanoja myös slaavilaisista kielistä, erityisesti bulgariasta. Myös turkin kielellä on ollut vaikutusta albanian sanastoon.

Kielinäyte


»Të gjithë njerëzit lindin të lirë dhe të barabartë në dinjitet dhe në të drejta. Ata kanë arsye dhe ndërgjegje dhe duhet të sillen ndaj njëri tjetrit me frymë vëllazërimi.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [5]

Historia


Vanhin tunnettu albaniankielinen lause on ns. kastekaava vuodelta 1462.[6] 1400-luvun lopulta tunnetaan myös lyhyt kirous ja saksalaisen matkailijan 1497 muistiin merkitsemä muutamia kymmeniä sanoja käsittävä sanasto. Ensimmäinen kreikkalaisella aakkostolla kirjoitettu albanialainen teksti on käännös muutamista Matteuksen evankeliumin jakeista, joka on peräisin joko 1400-luvun lopusta tai 1500-luvun alusta. Ensimmäinen säilynyt albaniankielinen kirja, Meshari (Messukirja) on vuodelta 1555[6]. Sen kirjoitti albanialainen katolilainen pappi Gjon Buzuku.

Murteet


Albanian kielellä on kaksi tärkeintä murretta, jotka ovat tosk ja geg eli gheg. Gegin murretta puhutaan pääasiassa Pohjois-Albaniassa, Kosovossa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa. Toskin murretta puhutaan pääasiassa Etelä-Albaniassa, Çameriassa Pohjois-Makedoniassa ja Turkissa. Arvanitikan murretta puhutaan eräillä alueilla Kreikassa. Murteilla on joitakin eroja ääntämisessä ja sanastossa, mutta muuten puhujat ymmärtävät toisiaan.

Albanian kirjakieli perustuu suurimmilta osin toskin murteeseen.lähde?

Muuta


Merkittäviä albanian kielen tutkijoita ovat olleet muun muassa Johann Georg von Hahn, Franz Bopp, Gustav Meyer, Norbert Jokl, Eqrem Çabej, Stuart Edward Mann, Carlo Tagliavini, Wacław Cimochowski, Eric Pratt Hamp, Agnija Desnickaja ja Gjovalin Shkurtaj.lähde?

Lähteet


  1. akad.edu.al Akademia e Shkencave e Shqipërisë. Arkistoitu 13.2.2010. Viitattu 3.3.2012.
  2. Ethnologue ethnologue.com. Viitattu 3.10.2017.
  3. Taskutieto Fickfakta 2013, s. 11. Väestörekisterikeskus, 2013. Arkistoitu 10.9.2014 (viitattu 22.9.2020).
  4. PxWeb-tietokanta Tilastokeskus. Viitattu 22.9.2020.
  5. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
  6. a b А. В. Десницкая: Албанская литература и албанский язык, s. 7-10. Наука, 1987.

Aiheesta muualla


Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Albanian kieli.









Luokat: Albanian kielet | Indoeurooppalaiset kielet | Montenegron kielet | Pohjois-Makedonian kielet | Serbian kielet




Tiedot vuodesta: 27.04.2021 12:34:55 CEST

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-BY-SA-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.