Aivot


Aivot ovat eläimen päässä sijaitseva elin, joka hallitsee ruumiintoimintoja. Aivot koostuvat hermokudoksesta, jonka erikoistuneita soluja ovat neuronit ja gliasolut. Aivot kuuluvat eläimen keskushermostoon, joka ottaa vastaan ja välittää hermoimpulsseja. Aivot toimivat yhdessä ääreishermoston kanssa, joka välittää impulsseja hermojen avulla aivoihin sekä selkäytimeen ja niistä pois.[1]

Yksinkertaisilla eläimillä aivot ottavat vastaan aistien välityksellä saatuja signaaleja ja välittävät informaatiota lihaksiin. Edistyneemmillä eläimillä aivot pystyvät paljon monimutkaisempiin toimintoihin.[1] Ihmisen aivot ovat poikkeuksellisen kehittyneet. Ne erottaa muiden nisäkkäiden aivoista etenkin kehittynyt aivokuori ja otsalohko, joka huolehtii monimutkaisesta ajattelusta, tietoisista päätöksistä ja itsereflektiosta.[2]

Sisällysluettelo

Eri lajeilla


Yksinkertaisimmilla eläimillä kuten sukkulamadoilla on hyvin yksinkertaiset aivot, joissa on vain 300 neuronia. Niiden aivot vain ottavat vastaan päässä sijaitsevien aistinsolujen välittämiä ärsykkeitä ja lähettävät impulsseja lihaksiin.[1] Monimutkaisemmilla eliöillä kuten kastemadoilla ja hyönteisillä aivoina toimii kaksi hermosolmua.[1] Keskushermostonsa rakenteen ansiosta hyönteiset pystyvät toimimaan lähes normaalisti ilman aivojaankin.[3]

Selkärankaisten aivot koostuvat monesta osasta, ja niistä lähtee selkäydin kehoon.[3]

Kaloilla on suuret pikkuaivot, jotka koordinoivat liikettä ja arvioivat painetta. Sammakkoeläinten aivot muistuttavat kalan aivoja, mutta niiden isoaivot on katettu hermokudoksella, jonka ensisijainen tehtävä on havaita hajua. Sammakkoeläinten etuaivot ovat paljon suuremmat kuin pikkuaivot. Matelijoiden etuaivojen tyviosat ovat kehittyneet ja isoaivot ovat paljon suuremmat kuin näkölohko. Hajukäämi on hyvin kehittynyt. Lintujen aivot muistuttavat matelijoiden aivoja, mutta pikkuaivot ovat hyvin kehittyneet säätelemään tasapainoa ja paikkaa lentäessä. Nisäkkäiden etuaivot ovat suhteellisen suuret pikkuaivoihin verrattuna. Isoaivoja ympäröi kurttuinen aivokuori.[2] Tiedonkäsittelystä vastaavaa harmaata aivoainetta on vain nisäkkäillä, ihmisellä kaikkein eniten.[4]

Aivojen prototyyppi kehittyi eläimiin hyvin varhain, vaikka fossiileista ei aivojen varhaiselle rakenteelle ole vielä löydettykään kantaisää. Eri lajien aivojen ydinrakenteet ovat säilyneet samanlaisina satojen miljoonien vuosien ajan jopa ihmisen ja kärpästen välillä, vaikka valmiissa aivoissa lajien välillä onkin jo hyvin paljon eroja.[5]

Eläinlajien välillä aivojen koko on yleensä suhteessa eläimen muuhun kokoon, niin että isoilla eläimillä on isot aivot ja pienillä eläimillä pienet. Isot eläimet tarvitsevat pieniä eläimiä enemmän aivosoluja suurten ruumiidensa perustoimintojen hoitamiseen.[6] Pienten nisäkkäiden aivot ovat kuitenkin suhteellisesti isommat kuin suurten. Pikkunisäkkäiden kuten hiirten aivot ovat kooltaan noin 10 prosenttia ruumiin painosta, ihmisen aivot ovat kaksi prosenttia ja sinivalaan aivot 0,1 prosenttia.[6] Eläinlajien aivojen suhteellista kokoa voidaan mitata enkefalisaatio-osamääräällä (EQ), joka ottaa huomioon ruumiin koon vaikutuksen aivojen kokoon. Tällä laskukaavalla ihmisen aivot ovat koko eläinkunnan suurimmat.[6]

Aivot ja älykkyys


Aivojen absoluuttisella koolla on jonkin verran merkitystä älykkyyteen: esimerkiksi isoaivoiset apinalajit menestyvät pieniaivoisia apinalajeja paremmin älyä vaativissa tehtävissä, ja korrelaatio on havaittu myös lintujen välillä.[6][7] Toisaalta esimerkiksi pieniaivoiset varislinnut ovat suhteellisen älykkäitä, eikä isoaivoisia valaita pidetä ihmistä älykkäämpinä.[6]

Pienistä aivoistaan huolimatta varikset ja korpit ovat suunnilleen yhtä nokkelia kuin simpanssi.[8]

Tietoisuus


Tietoisuuden oletetaan syntyvän aivoissa. Ihmisellä on tietoisuus, mutta joidenkin tutkijoiden mukaan myös muiden eläinlajien aivot olisivat riittävät tietoisuuden syntymiselle, sillä siihen tarvitaan vain muutama tuhat hermosolua.[6]

Ihmisaivot


Pääartikkeli: Ihmisaivot

Ihmisaivojen rakenne

Ihmisen aivojen yksiköitä ovat:

Aivojen toiminta

Ihmisaivoissa on noin 1500 biljoonaa neuronien välistä kytkentää, joissa sähköiset hermoimpulssit kulkevat. Hermoimpulssit muokkautuvat ja niitä säännöstellään monimutkaisesti solun sisällä ja neuronien välisten kytkentöjen, synapsien rajapinnassa.

Aivot ravintona


Aivoja on perinteisesti käytetty ravintona, suomalaisista ruuista mainittakoon esimerkiksi sianpääsyltty tai alatoopi. Mm. Yhdysvaltain eteläisissä osavaltioissa tunnetaan ruokalajina porsaan aivot paistinkastikkeessa.[9] Toisinaan niitä saatetaan nauttia munakokkelin kera.[10]

Ruokalajeja, joissa käytetään eläinten aivoja, tunnetaan myös Ranskassa, Meksikossa, Kamerunissa ja Indonesiassa.lähde? Britanniassa on kielletty yli vuoden vanhan naudan tai lampaan aivojen myynti ruoaksi.[11]

1700-luvulla Keski-Euroopassa tarjoiltiin kunniavieraille suurten kotieläinten aivoja. Aivot tarjoiltiin halki sahatusta kallosta.[12]

Aivojen syömiseen liittyy joitakin terveysriskejä. Se voi kostautua prionisairauksina, joista tavallisin ihmisillä on Creutzfeldt–Jakobin tauti. Papua-Uudessa-Guineassa on tavattu kuru-nimistä sairautta fore-kansan edustajilla, jotka söivät vainajiensa aivoja.[13] Aivot sisältävät runsaasti energiaa, sekä kolesterolia.[14]

Lähteet


  1. a b c d Brain Science Clarified. Viitattu 2.11.2014.
  2. a b Carter, Rita; Aldridge, Susan; Page, Martyn; Parker, Steve: Aivot: Kuvitettu opas aivojen rakenteeseen, toimintaan ja häiriöihin, s. 48-49. Readme.fi, 2016 (alkuteos The Brain Book, 2009). ISBN 978-952-321-166-7.
  3. a b Marc Srour: Insect Brains and Animal Intelligence 3.5.2010. http://bioteaching.com/. Viitattu 2.11.2014.
  4. Grey Anatomy: Brainy Facts about Grey Matter 26.11.2018. Covalent Logic. Viitattu 1.4.2021.
  5. Tutkimus: Kärpäsen ja ihmiset aivot hämmästyttävän samanlaisia 11.4.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.11.2014.
  6. a b c d e f Maija Karala: Onko aivojen koolla väliä? 8.12.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.11.2014.
  7. Eläinten älyä kasvattivat aivojen koko ja ruokavalio 22.4.2014. Tiede.fi. Viitattu 2.11.2014.
  8. https://www.sciencedaily.com/releases/2016/04/160426101527.htm
  9. Is It Safe To Eat Pork Brains? Slate. Viitattu 10.5.2014.
  10. Brain With Scrambled Egg Recipes iFood. Arkistoitu 12.5.2014. Viitattu 10.5.2014.
  11. Ingredients: Brain BBC Food. Viitattu 10.5.2014.
  12. Tuomas Milonoff, Riku Rantala: Mad Cook - Kulinaristinen seikkailukirja, s. 15. WSOY/Johnny Kniga, 2010. ISBN 9789510428276.
  13. Creutzfeldt-Jakob Disease Patient.co.uk. Viitattu 10.5.2014.
  14. Tuomas Milonoff, Riku Rantala: Mad Cook - Kulinaristinen seikkailukirja, s. 17. WSOY/Johnny Kniga, 2010. ISBN 9789510428276.

Aiheesta muualla











Luokat: Aivot




Tiedot vuodesta: 27.04.2021 08:29:59 CEST

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia])    Lisenssi: CC-BY-SA-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.