1984

Tämä artikkeli käsittelee vuotta 1984. Luvun muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1984 oli karkausvuosi. Roomalaisilla numeroilla vuosi 1984 on MCMLXXXIV.

Vuosi alkoi sunnuntaista.

Tapahtumia

Tammikuu

1. tammikuuta – Brunei itsenäistyi.
1. tammikuuta – Yhdysvaltalainen telealan yritys AT&T pilkottiin 22:ksi yritykseksi.
2. tammikuuta – Vihreiden kansanedustajan Ville Komsin joulukuussa aloittama nälkälakko laajeni, kun siihen liittyi kolme SKDL:n kansanedustajaa. Nälkälakkolaiset vaativat kehitysavun nostamista YK:n suosittamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. He lopettivat protestinsa saatuaan pääministeri Kalevi Sorsalta lupauksen siitä, että Suomi nostaa kehitysavun kansainväliselle tasolle heti kun se on taloudellisesti mahdollista.
3. tammikuuta – Presidentti Mauno Koivisto antoi 160 vuotta täyttäneelle Åbo Underrättelser -lehdelle ns. sopulihaastattelun, jossa hän ilmaisi tyytymättömyytensä tiedotusvälineiden hänen lausuntojaan koskevaan uutisointiin ja arvosteli toimittajia ”kulloisiakin mielipidejohtajia seuraavaksi sopulilaumaksi”. ”Tästä lähtien pidän huolta, ettei kukaan selitä ajatuksenjuoksujani – en edes minä itse”, presidentti sanoi.
5. tammikuuta – Richard Stallman erosi työstään MIT:n tekoälylaboratoriossa ja alkoi kehittää GNU:ta.
6. tammikuuta − Presidentti Mauno Koivisto nimitti ulkopoliittisen erityisavustajansa Jaakko Kalelan uudeksi tasavallan presidentin kanslian kansliapäälliköksi. Kalelan edeltäjä Juhani Perttunen siirtyi sisäministeriön kansliapäälliköksi. Uudeksi ulkopoliittiseksi erityisavustajakseen Koivisto nimitti Martti Mannisen.
9. tammikuuta − Argentiinan presidenttinä vuosina 1982−1983 toiminut Reynaldo Bignone määrättiin pidätettäväksi syytettynä hänen virkakautensa aikana tapahtuneista laittomista pidätyksistä ja vangitsemisista.
13. tammikuuta – Kansanedustaja Matti Jaatinen siirtyi Kymen läänin maaherraksi Erkki Huurtamon jäädessä eläkkeelle. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana toimineen Jaatisen tilalle valittiin Ulla Puolanne ja uutena kansanedustajana aloitti Matti Lahtinen.
18. tammikuuta – Suomen Lähetysseura täytti 125 vuotta.
21. tammikuuta – Norjan ulkoministeriön lehdistöpäällikkö Arne Treholt pidätettiin Fornebun lentokentällä hänen ollessaan lähdössä Itävallan pääkaupunkiin Wieniin mukanaan salaisia asiakirjoja. Treholtia syytettiin Norjan ja Naton salaisten tietojen toimittamisesta Neuvostoliitolle 15 vuoden ajan.
22. tammikuuta – Apple lanseerasi Macintosh-tietokoneen Yhdysvalloissa.
22. tammikuuta – Hämeenlinnan rautatieasema vaurioitui tulipalossa. Palosta aiheutuivat miljoonien markkojen vahingot.
28. tammikuuta – Ulkoministeri Paavo Väyrynen matkusti Kiinaan viralliselle vierailulle, jonka aikana hän tapasi pääministeri Zhao Ziyangin.
28. tammikuuta – Trooppinen myrsky Domoina raivosi Intian valtamerellä ja aiheutti tulvia Mosambikin rannikolla.

Helmikuu

1. helmikuuta − Norja karkotti viisi Neuvostoliiton Oslon-suurlähetystön virkailijaa vastalauseena Arne Treholtin paljastumiselle Neuvostoliiton vakoojaksi ja ilmoitti, ettei karkotettujen tilalle saanut nimittää uusia henkilöitä.
6. helmikuuta – Tanskan kansankäräjät erotti veropetoksesta vankeuteen kesällä 1983 tuomitun oikeistolaisen Edistyspuolueen kansanedustajan Mogens Glistrupin. Erottamispäätös syntyi äänin 139–18.
8.−19. helmikuuta − XIV talviolympiakisat pidettiin Jugoslavian Sarajevossa.
13. helmikuuta – Konstantin Tšernenkosta tuli edesmenneen Juri Andropovin seuraaja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteerinä.
14. helmikuuta – Helsingin hovioikeus hylkäsi kaikki ns. metrojupakan hallintosyytteet. Hovioikeuden mielestä entisen kaupunginjohtajan Teuvo Auran, kaupunginhallituksen ja metrotoimikunnan jäsenten menettelyssä ei ollut mitään moitittavaa.
21. helmikuuta – Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International julisti suomalaisen aseistakieltäytyjän Pertti Haaparannan mielipidevangiksi. Haaparanta oli pantu vankilaan kuusi viikkoa aiemmin, koska häntä ei ollut hyväksytty siviilipalvelukseen eikä hän ollut suostunut varusmiespalvelukseen puolustusvoimissa. Haaparanta oli ensimmäinen järjestön nimeämä suomalainen mielipidevanki.
21. helmikuuta − Suomen hallitus sai luottamuslauseen äänin 106−29 äänestettäessä SKDL:n tekemästä välikysymyksestä. SKDL oli syyttänyt hallitusta työttömyyden kasvattamisesta sekä lapsiperheiden, pienviljelijöiden ja eläkeläisten taloudellisen aseman heikentämisestä.
29. helmikuuta − Kanadan pääministeri Pierre Trudeau ilmoitti jättävänsä paikkansa heti, kun hänen seuraajansa on valittu. Trudeau oli toiminut pääministerinä miltei yhtäjaksoisesti vuodesta 1968.

Maaliskuu

1. maaliskuuta – Eduskunnan kansliatoimikunta velvoitti entiset kansanedustajat Lasse Lehtisen (SDP) ja Veikko Rytkösen (SKDL) maksamaan takaisin vuoteen 1982 mennessä nostamansa kansanedustajan päivärahat. Korkein hallinto-oikeus oli todennut vuoden 1983 vaaleissa eduskunnasta pudonneiden Lehtisen ja Rytkösen kotipaikaksi Helsingin, joten he eivät olleet oikeutettuja päivärahaan.
1. maaliskuuta – Ahvenanmaa julkaisi ensimmäiset postimerkkinsä.
5. maaliskuuta – Intian pääministeri Indira Gandhi määräsi hyökkäyksen sikhien Kultaiseen temppeliin Amritsarissa.
6. maaliskuuta – Britannian kaivostyöläiset aloittivat vuoden mittaiseksi venyneen, tuloksettoman lakon.
8. maaliskuuta – Korkein oikeus kovensi toimittaja Matts Dumellin maanpetoksesta 27. tammikuuta 1983 saaman kahdeksan kuukauden ehdollisen vankeustuomion ehdottomaksi.
8. maaliskuuta – Pääministeri Kalevi Sorsa matkusti viralliselle vierailulle Tunisiaan, jossa hän tapasi PLO:n johtajan Jasser Arafatin. Sorsa jatkoi matkaansa Algeriaan 12. maaliskuuta.
13. maaliskuuta – Kansallis-Osake-Pankki teki Suomen siihen asti suurimman pankkikaupan hankkimalla 58 prosentin osuuden zürichiläisestä Nordfinanz-Bankista.
13. maaliskuuta – Israelin Helsingin-suurlähettiläs esitti Suomen ulkoministeriölle Israelin virallisen vastalauseen sen vuoksi, että pääministeri Kalevi Sorsa oli tavannut PLO:n johtajan Jasser Arafatin. Israel piti PLO:ta terrorijärjestönä, joka pyrki tuhoamaan Israelin valtion. Ulkoministeriö ilmoitti, ettei Sorsan ja Arafatin tapaaminen vaikuttanut millään tavoin Suomen suhtautumiseen Israeliin ja PLO:hon.
19. maaliskuuta – Ulkoministeri Paavo Väyrynen matkusti nelipäiväiselle viralliselle vierailulle Intiaan ja tapasi sen aikana pääministeri Indira Gandhin. Väyrynen jatkoi matkaansa Vietnamiin 23. maaliskuuta.
22. maaliskuuta – Valtiovarainministeriö myönsi Kansallis-Osake-Pankille ja Yhdyspankille luvat sivukonttoreiden perustamiseksi Lontooseen.
22. maaliskuuta – Porvoon tuomiokirkossa vietettiin Porvoon valtiopäivien 175-vuotisjuhla, johon osallistuivat presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto, koko hallitus – lukuun ottamatta ulkomailla ollutta ulkoministeri Paavo Väyrystä – ja kaikki kansanedustajat.
29. maaliskuuta – Suomen Työnantajain Keskusliiton (STK) kansainvälisten asioiden johtaja, entinen RKP:n kansanedustaja ja ministeri Ingvar S. Melin valittiin Kansainvälisen työjärjestön (ILO) Euroopan aluejohtajaksi kahden vuoden virkakaudelle toukokuun alusta lukien asemapaikkanaan Geneve.
30. maaliskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi jyrkin sanoin kemiallisten aseiden käytön Irakin ja Iranin välisessä sodassa. Irak oli edellisenä päivänä kiistänyt käyttäneensä kemiallisia aseita ja ilmoittanut, että mikäli YK:n asiantuntijat olivat löytäneet niitä sotatoimialueilta, asiasta oli vastuussa Iran. Ruotsalaisiin ja itävaltalaisiin sairaaloihin hoidettaviksi siirretyistä haavoittuneista iranilaisista oli löydetty suuria pitoisuuksia sinappikaasua.

Huhtikuu

2. huhtikuuta – Alkoi OAJ:n järjestämä opettajien lakko, joka sulki koulujen ovet osassa Suomen kunnista. Lakko päättyi 30. huhtikuuta.
3. huhtikuuta – Viron kommunistisen puolueen pääsihteeri Karl Vaino moitti Pravdassa Suomen Yleisradiota nimeltä mainitsematta länsimaisen propagandan väylänä. Yleisradion pääjohtaja Sakari Kiuru vastasi, että Yleisradio tekee ohjelmia suomalaisille, ei muille.
5. huhtikuuta – Helsingissä, Turussa ja Oulussa alkoi Suomen siihen asti suurin lääkärilakko, joka laajeni toukokuun alkuun mennessä koko maahan. Kiireelliset tapaukset oli luvattu hoitaa lakon aikanakin.
13. huhtikuuta – Islannin presidentti Vigdís Finnbogadóttir saapui kolmipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. Viimeisenä vierailupäivänään hän kävi myös Ahvenanmaalla.
13. huhtikuuta – Oikeuskansleri Kai Korte päätti valittaa Helsingin hovioikeuden päätöksestä ns. metrojutussa Korkeimpaan oikeuteen. Kortteen katsottiin asettaneen koko arvovaltansa peliin, koska hän oli henkilökohtaisesti puuttunut jutun oikeuskäsittelyyn. Korkein oikeus myönsi Kortteelle valitusluvan 13. kesäkuuta.
26. huhtikuuta – Presidentti Mauno Koivisto tapasi ensimmäisenä länsimaisena valtionpäämiehenä Neuvostoliiton puoluejohtajan Konstantin Tšernenkon Moskovassa. Koivisto kutsui Tšernenkon vierailulle Suomeen, mutta tämä ei ehtinyt noudattaa kutsua enää ennen kuolemaansa.
26. huhtikuuta – Tanskalaisen kansanedustajan Mogens Glistrupin perustama äärioikeistolainen Kansallinen Edistyspuolue hajosi. Sen raunioille perustettiin Vapaat demokraatit -niminen puolue.
26. huhtikuuta – Entisen Natsi-Saksan johtomiehiin kuulunut Rudolf Hess täytti 90 vuotta Spandaun vankilassa Berliinissä. Hän oli vankilan ainoa asukas ja viimeinen elossa ollut Nürnbergin oikeudenkäynnissä vuonna 1946 vankeuteen tuomituista. Ranska, Iso-Britannia ja Yhdysvallat olivat useaan otteeseen esittäneet Hessin vapauttamista hänen korkean ikänsä vuoksi ja estääkseen häntä tulemasta uusnatsien marttyyriksi. Neuvostoliitto ei ollut kuitenkaan suostunut Hessin vapauttamiseen.
27. huhtikuuta – 24 varusmiestä loukkaantui, heistä neljä vakavasti, kun maastoon suutariksi jäänyt ammus räjähti Pahkajärven ampuma-alueella Valkealassa.
30. huhtikuuta – Suomen ensimmäinen koeputkilapsi syntyi.^[1]

Toukokuu

1. toukokuuta – Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat esiintyivät ensi kerta sarjakuva-lehdessä.
1. toukokuuta – Valtionarkistossa säilytetty presidentti J. K. Paasikiven arkisto avattiin tutkijoille 25 vuoden salassapitoajan umpeuduttua. Paasikiven arkisto käsitti 42 hyllymetriä Suomen poliittista lähihistoriaa käsitteleviä asiakirjoja.
5. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Luxemburgissa. Kilpailun voitti Ruotsia edustanut Herreys-yhtye kappaleella Diggi-loo diggi-ley.
6. toukokuuta – Viisi ihmistä sai surmansa ja yli 20 loukkaantui yleisölennätyksellä olleen helikopterin pudottua väkijoukkoon Ahveniston moottoriradalla Hämeenlinnassa.
7. toukokuuta − Kymmenet omakotitalot ja kesämökit kärsivät vaurioita Tornionjoen rannoilla poikkeuksellisen rajun jäidenlähdön vuoksi.
8. toukokuuta – Neuvostoliitto ilmoitti boikotoivansa vuoden 1984 Los Angelesin kesäolympialaisia, koska ”urheilijoiden turvallisuutta ei ollut taattu” eikä ”luotu normaaleja olosuhteita kisojen pitämiselle”. Useimmat sosialistiset maat sekä pieni joukko muita maita seurasivat Neuvostoliiton esimerkkiä. Boikotin katsottiin yleisesti olevan Neuvostoliiton vastaveto sille, että monet länsimaat olivat Yhdysvaltain johdolla boikotoineet Moskovan olympialaisia vuonna 1980.
8. toukokuuta – Espanjan pääministeri Felipe González saapui Suomeen lyhyelle vierailulle. Hän tapasi presidentti Mauno Koiviston ja pääministeri Kalevi Sorsan.
11. toukokuuta – Tähtitiede: Maan ylikulku Marsista katsottuna. Seuraava ylikulku on 10. marraskuuta 2084
11. toukokuuta – Kirkolliskokous torjui naispappeuden äänin 108–32. Päätöksen seurauksena useita satoja naisia erosi kirkosta.
16. toukokuuta – Arkkitehti Reima Pietilä voitti Helsingin Meilahteen rakennettavan tasavallan presidentin uuden virka-asunnon suunnittelukilpailun, johon oli osallistunut yli 200 ehdotusta.
19. toukokuuta – Suomen laajimmaksi paisunut lääkärilakko päättyi.
20. toukokuuta − Argentiinan entinen presidentti Isabel Perón palasi kotimaahansa kolmen vuoden maanpaosta Espanjasta.
24. toukokuuta – Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen keskusliiton TVK:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Riitta Prusti, josta tuli Suomen ensimmäinen nainen ammatillisen keskusjärjestön johtajana.
27. toukokuuta – Suomen kommunistisen puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Arvo Aalto. Puolueen enemmistö valtasi kaikki paikat keskuskomiteassa, minkä vähemmistön keulahahmo Taisto Sinisalo tulkitsi merkitsevän epäluottamusta Neuvostoliittoa kohtaan ja etääntymistä kansainvälisestä kommunismista. SKP:n oppositio jättäytyi kokouksen jälkeen pois puolueen johtoelinten toiminnasta.
29. toukokuuta – UKK-instituutti vihittiin Tampereella.

Kesäkuu

1. kesäkuuta – Namibian vapautusjärjestön SWAPOn perustajajäsen Herman Toivo ya Toivo saapui vierailulle Suomeen pääministeri Kalevi Sorsan kutsumana.
1. kesäkuuta – Saippuasarja Dynastiaa alettiin esittää Suomen televisiossa.
3. kesäkuuta − Keskustapuolueen jäsenjärjestönä toiminut Liberaalinen Kansanpuolue valitsi uudeksi puheenjohtajakseen Kyösti Lallukan. LKP oli pudonnut eduskunnasta vuoden 1983 vaaleissa.
5. kesäkuuta – Intian joukot aloittivat hyökkäyksen sikhien Kultaiseen temppeliin.
7. kesäkuuta – Keskusrikospoliisi etsintäkuulutti Tampereen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan. Paavolaa haluttiin kuulla hänen kesämökkinsä rakentamiseen liittyneistä epäselvyyksistä Noppa-jutun oikeuskäsittelyn yhteydessä.
10. kesäkuuta – SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Kalevi Sorsa arvosteli tiedotusvälineitä puoluekokouksessa Lahdessa. Hän sanoi ”infokratian” olevan vaaraksi kansanvallalle.
16. kesäkuuta − Valtiovarainministeri John Turner valittiin Kanadaa hallinneen liberaalisen puolueen johtajaksi ja hieman myöhemmin maan pääministeriksi.
18. kesäkuuta – Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden tiedekeskuksen rakentamisen Tikkurilaan.
20. kesäkuuta – Ranskan presidentti François Mitterrand saapui viralliselle vierailulle Neuvostoliittoon. Mitterrand otti vierailunsa aikana esille toisinajattelija Andrei Saharovin tapauksen, mikä herätti närkästystä isännissä.
24. kesäkuuta – Tampereen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan etsinnät lopetettiin sen jälkeen kun syyteoikeus hänen kesämökkiinsä liittyneistä Noppa-lahjuksista oli rauennut.
27. kesäkuuta – Rantasalmen kirkko tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa.
29. kesäkuuta − Tampereen kaupunginjohtaja Pekka Paavola palasi kotiin lomamatkaltaan Keski-Euroopasta. Hän ilmoitti saaneensa kuulla häntä koskeneista etsinnöistä vasta soitettuaan vaimolleen 28. kesäkuuta ja kiisti kaikki häneen Noppa-jutun vuoksi kohdistetut epäilyt.

Heinäkuu

1. heinäkuuta – Suomessa astui voimaan kaikkia kansalaisia koskeva lääkevahinkovakuutus, joka korvasi Suomessa myytävän lääkkeen käyttäjälleen aiheuttamat vahingot.
4. heinäkuuta – Neuvostoliiton entinen ulkoministeri, 94-vuotias Vjatšeslav Molotov, hyväksyttiin jälleen NKP:n jäseneksi. Ele oli lähinnä symbolinen. Molotov oli erotettu puolueesta Nikita Hruštšovin kaudella vuonna 1957 ja hän oli siitä lähtien vuosittain anonut puolueen jäsenyyttä.
7. heinäkuuta – Aulis Sallisen ooppera Kuningas lähtee Ranskaan sai ensiesityksensä Savonlinnan oopperajuhlilla. Keskiajalle sijoittuvan oopperan libreton oli kirjoittanut Paavo Haavikko.
18. heinäkuuta – Turvallisuuspoliisista erotettu mies ampui 20 ihmistä ja haavoitti kolmeatoista hampurilaisravintolassa Kaliforniassa Yhdysvalloissa. Poliisin tarkka-ampuja surmasi verityöntekijän.
18. heinäkuuta – Riihimäen ongelmajätelaitos otettiin koekäyttöön.
25. heinäkuuta – Saljut 7:n kosmonautista Svetlana Savitskajasta tuli ensimmäinen avaruuskävelyn suorittanut nainen.
26. heinäkuuta – Kansanedustaja Liisa Kulhia erosi Keskustapuolueesta ja jatkoi sitoutumattomana.
27. heinäkuuta − Presidentti Mauno Koivisto kieltäytyi armahtamasta toimittaja Matts Dumellia tälle maanpetoksesta langetetusta vankeustuomiosta.
28. heinäkuuta–12. elokuuta – XXIII kesälympialaiset järjestettiin Los Angelesissa.
29. heinäkuuta – Kolme ihmistä kuoli pienkoneen epäonnistuneessa pakkolaskussa Äänekoskella.
31. heinäkuuta – 14 ihmistä kuoli ja useita loukkaantui pikajunan suistuttua kiskoilta Skotlannissa Edinburghin ja Glasgow'n välillä.

Elokuu

1. elokuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda julkaisi NKP:n keskuskomitean päätöksen, jossa kehotettiin Viron puoluejohtoa tehostamaan taistelua kansallismielisyyttä ja länsimaisia vaikutteita vastaan. Päätöksessä viitattiin epäsuorasti Suomen Yleisradion TV-lähetyksiin, joiden katsottiin ruokkivan Moskovan kannalta kielteisiä ilmiöitä Virossa.
1. elokuuta – Lindowin suolta löydettiin suoruumis, joka myöhemmin nimettiin Lindow’n mieheksi.
4. elokuuta – Ylä-Volta vaihtoi nimensä Burkina Fasoksi.
4. elokuuta – Suomen maaseudun puolue valitsi puoluekokouksessaan puheenjohtaja Pekka Vennamon uudelleen tehtäväänsä. Puoluesihteeri Urpo Leppänen jätti paikkansa ja hänen tilalleen valittiin puolueen järjestöpäällikkö Aaro Niiranen.
6. elokuuta – Suomi sai Los Angelesin olympiakisoissa yhden päivän aikana peräti viisi mitalia. Kultaa sai Juha Tiainen moukarinheitossa, hopeaa Tiina Lillak keihäänheitossa ja Martti Vainio 10 000 metrin juoksussa sekä pronssia Arto Bryggare 110 metrin aitajuoksussa ja Pekka Niemi painonnostossa. Vainio kuitenkin menetti myöhemmin mitalinsa doping-tapauksen vuoksi.
6. elokuuta − Suomen maaseudun puolueen kansanedustaja, SMP:n pää-äänenkannattajan Suomen Uutisten päätoimittaja Reijo Enävaara kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli lastentarhanopettaja Ulla Lehtinen (Bogdanoff).
11. elokuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reaganilta pääsi historiankirjoihin jäänyt lipsahdus, kun hän vitsaili auki jääneeseen mikrofoniin ennen radiohaastattelua säätäneensä Venäjän laittomaksi ja ”pommitusten alkavan viiden minuutin päästä”.^[2]
15. elokuuta – Kesko osti turkulaisen kodinkoneita ja viihde-elektroniikkaa myyvän Musta Pörssi -liikeketjun.^[3]^[4]
20. elokuuta − Rakennuskunta Haka osti jo pitkään myynnissä olleen tamperelaisen Rakennusliike Nopan koko osakekannan.
22. elokuuta – Ensimmäinen Mirjam Helin -laulukilpailu päättyi Helsingissä. Kilpailun naisten sarjan voitti kiinalainen sopraano Liang Ning ja miesten sarjan neuvostoliittolainen baritoni Vladimir Tšernov.
27. elokuuta – Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi uuden oopperatalon rakentamisen niin sanotulle sokeritehtaan tontille Töölönlahden rantaan. Helsingin kaupunki oli ostanut tontin vuonna 1962.
30. elokuuta – Nasa laukaisi avaruussukkula Discoveryn ensilennolleen. Alus palasi Maahan 5. syyskuuta.
31. elokuuta – Rahtilaiva Eira ajoi karille Merenkurkussa Ruotsin aluevesillä. Laivasta vuotanut öljy saastutti noin sadan saaren rannat ja tuhosi tuhansia merilintuja.

Syyskuu

1. syyskuuta – Kulttuurihistoriallisesti arvokas, mutta osittain jo purettu Fontellin talo Pietarsaaressa paloi maan tasalle tuhopolttajan sytyttämänä. Talo oli suojeltu valtioneuvoston erityispäätöksellä.
1. syyskuuta – Amer-yhtymä osti 88 prosenttia muun muassa Citroën- ja Toyota-autoja edustaneen Korpivaara Oy:n osakekannasta.
3. syyskuuta – Pasilan vanha asemarakennus siirrettiin kokonaisena Itä-Pasilan Veturitorille. Rakennuksen ostanut Rauhanliitto aikoi kunnostaa sen toimitiloikseen.
3. syyskuuta − Pilapiirtäjä, professori Kari Suomalainen sai Suomen sarjakuvaseuran Pekka Puupää -hatun 1940-luvun lopulla piirtämästään Välskärin kertomuksia -sarjakuvasta.
4. syyskuuta – Itä-Saksa perui puoluejohtaja Erich Honeckerin syyskuun lopulle suunnitellun vierailun Länsi-Saksaan, koska Länsi-Saksassa vallitsi DDR:n mukaan ”vierailulle epäsuotuisa ilmapiiri”. Vierailun peruuntumisen todelliseksi syyksi arveltiin länsimaissa sitä, ettei Neuvostoliitto pitänyt vierailua suotavana.
12. syyskuuta − Hallitus teki periaatepäätöksen siviilipalvelun uudistamisesta. Päätöksellä vapautettiin Jehovan todistajat kokonaan asevelvollisuudesta. Siviilipalvelusaika piteni 12 kuukaudesta 16 kuukauteen.
20. syyskuuta – Yli 20 ihmistä kuoli ja noin 60 haavoittui Yhdysvaltain suurlähetystöä vastaan tehdyssä pommi-iskussa Libanonin pääkaupungissa Beirutissa. Islamilainen Pyhä sota -järjestö otti vastuun iskusta, joka tuhosi lähetystötalon täysin.
21. syyskuuta – Neuvostoliiton presidentti Konstantin Tšernenko nosti Suomen televisiossa esitetyssä puheessaan YYA-sopimuksen malliesimerkiksi kaikkien maailman maiden ja kansojen välisille suhteille. Tšernenkon puhetta pidettiin merkittävänä huomionosoituksena, koska Neuvostoliiton valtionpäämies ei ollut koskaan ennen antanut lausuntoja ulkomaisille televisioyhtiöille.
25. syyskuuta – Pääministeri Kalevi Sorsa matkusti viralliselle vierailulle Neuvostoliittoon. Edellisen vastaavanlaisen vierailun oli tehnyt Ahti Karjalainen vuonna 1971. Sorsa tutustui isäntiensä seurassa Neuvostoliiton "vuosisadan rakennushankkeeseen", Baikalin–Amurin rautatiehen.
25. syyskuuta − Iskelmälaulaja Olavi Virran muistopatsas paljastettiin Tampereella rautatieaseman viereisessä puistikossa. Patsaan oli veistänyt Aimo Taleva.
26. syyskuuta – Juoksija Martti Vainio myönsi saaneensa tietämättään testosteronia ja anabolisia steroideja B-vitamiiniruiskeen mukana Los Angelesissa.
26. syyskuuta – Riihimäen ongelmajätelaitos vihittiin käyttöön.
28. syyskuuta − Valtakunnansovittelija Teuvo Kallio valittiin uudelle nelivuotiselle virkakaudelle.

Lokakuu

2. lokakuuta – Keskusrikospoliisi pidätti Tampereen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan, jota epäiltiin jatketusta lahjusten otosta vuosina 1971–1982. Paavola vapautettiin 10. lokakuuta.
2. lokakuuta − Valtioneuvosto täytti 175 vuotta. Se oli perustettu Turussa vuonna 1809 hallituskonseljin nimellä.
3. lokakuuta − Suomi ja Itä-Saksa allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan Itä-Saksa maksoi 6,1 miljoonan markan korvaukset Itä-Saksan alueelle toisen maailmansodan päätyttyä jääneestä suomalaisten yksityisten ja yritysten omaisuudesta. Itä-Saksa ei ollut tehnyt vastaavaa sopimusta minkään muun valtion kanssa.
10. lokakuuta – Kirjailija Aleksis Kiven syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta.
11. lokakuuta − Suomen evankelisluterilaiset piispat julkistivat kannanoton, jossa he korostivat avioliiton elinikäistä luonnetta ja tuomitsivat avioliiton ulkopuoliset suhteet.
12. lokakuuta – Margaret Thatcher selvisi IRA:n aamuöisestä (02:51) pommi-iskusta Brightonin Grand Hoteliin, jossa oli tarkoitus järjestää konservatiivien puoluekokous. Viisi osallistujaa kuoli, ja teollisuusministeri Norman Tebbit vaimoineen loukkaantui. Thatcher vaati kokouksen jatkamista ja piti puheensa aamulla aikataulun mukaan.
12. lokakuuta – Kirkon koulutuskeskuksen johtaja, teologian tohtori Matti Sihvonen nimitettiin Kuopion hiippakunnan uudeksi piispaksi. Edellinen piispa Jukka Malmivaara jäi eläkkeelle.
16. lokakuuta – Suomen Israelin-suurlähettiläs Taneli Kekkonen tuomittiin Halikon kihlakunnanoikeudessa törkeästä rattijuopumuksesta neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja vuoden 1985 loppuun asti ulottuvaan ajokieltoon. Rikkeen vuoksi Kekkonen vapautettiin tehtävistään ja siirrettiin ulkoministeriön käytettäväksi.
17. lokakuuta – Seinäjoen pääkirkko Lakeuden Risti vaurioitui tulipalossa.
19. lokakuuta – Puolalainen katolinen pappi Jerzy Popiełuszko katosi. Solidaarisuus uskoi Puolan viranomaisten siepanneen hänet ja neljä turvallisuuspoliisin miestä tunnustikin 27. lokakuuta murhanneensa papin. Popieluszkon ruumis löytyi patoaltaasta Keski-Puolasta 30. lokakuuta ja hänen hautajaisiinsa 3. marraskuuta osallistui noin 250 000 ihmistä.
21.–22. lokakuuta – Suomessa pidettiin kunnallisvaalit. Suurin voittaja oli Suomen Maaseudun Puolue ja suurin häviäjä SKDL. Vihreät tekivät vaaleissa läpimurron saadessaan yli sata valtuustopaikkaa kymmenissä kunnissa.
25. lokakuuta – Kansanedustaja Pertti Paasio valittiin SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi Olli Helmisen tilalle. Helminen siirtyi Kansaneläkelaitoksen hallituksen jäseneksi.
31. lokakuuta – Kaksi sikhiä murhasi Indira Gandhin Intiassa. New Delhissä syttyi mellakoita ja 2 000 sikhiä tapettiin.
31. lokakuuta – Suomen ulkoministeriö myönsi 1,5 miljoonan markan apupaketin Etiopian nälänhädästä kärsivien avustamiseen. Suomen Punainen Risti sai paketista 750 000, Unicef 500 000 ja Kansainvälinen Punainen Risti 250 000 markkaa.

Marraskuu

1. marraskuuta – SKDL:n puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Kivistö nimitettiin Keski-Suomen läänin maaherraksi vuoden 1985 alusta lukien. Edellinen maaherra Kauko Sipponen siirtyi Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajaksi Max Jakobsonin jäätyä eläkkeelle. Kivistön tilalle eduskuntaan nousi valtiotieteen kandidaatti Kati Peltola, joka oli tullut kansanedustajaksi varasijalta kahdesti aiemminkin.
2. marraskuuta – Josif Stalinin tyttären, vuonna 1967 länteen loikanneen Svetlana Allilujevan ilmoitettiin palanneen 13-vuotiaan tyttärensä Olgan kanssa Yhdysvalloista Neuvostoliittoon ja saaneen Neuvostoliiton kansalaisoikeudet, jotka oli riistetty häneltä vuonna 1970.
6. marraskuuta – Ronald Reagan voitti Walter F. Mondalen USA:n presidentinvaaleissa. Reagan sai enemmän valitsijamiehiä kuin kukaan hänen edeltäjänsä, 525.
12. marraskuuta – Marokko erosi Afrikan yhtenäisyysjärjestöstä OAU:sta, koska Länsi-Saharan oli sallittu osallistua täysivaltaisena jäsenenä järjestön huippukokoukseen Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa. Marokko oli ensimmäinen järjestöstä eronnut valtio.
13. marraskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO vetosi maailman maihin avun saamiseksi Afrikan nälänhädästä kärsiville. Afrikan kuivuutta kuvattiin vuosisadan pahimmaksi ja nälänhätä vaivasi 27:ää maata.
13. marraskuuta − Presidentti Mauno Koivisto matkusti nelipäiväiselle viralliselle vierailulle Isoon-Britanniaan.
19. marraskuuta – Räjähdykset PEMEXin öljysäiliöillä ja tulipalo surmasivat 500 ihmistä San Juan Ixhuatepecissa Meksikossa.
21. marraskuuta – Tampereen kaupunginvaltuusto päätti pidättää kaupunginjohtaja Pekka Paavolan virastaan Noppa-jutun tutkimusten ja mahdollisen oikeudenkäynnin ajaksi. Paavola valitti päätöksestä Hämeen lääninoikeuteen.
23. marraskuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi rakennushallituksen pääjohtajan Kalevi Sassin yhden vuoden ehdolliseen vankeuteen, 56 000 markan korvauksiin valtiolle sekä viraltapantavaksi. Viraltapano vaati vielä Korkeimman oikeuden vahvistuksen, mutta Sassi erotettiin jo ennen sitä marraskuun lopulla.
24. marraskuuta – Oikeuskansleri Kai Korte ehdotti syyttäjän tehtävien siirtämistä pois oikeuskanslerilta erityiselle valtakunnansyyttäjälle. Kortteen mielestä oikeuskanslerin työhön toisaalta ylimpänä syyttäjäviranomaisena ja toisaalta syyttäjien valvojana sisältyi piilevä ristiriita.
27. marraskuuta – Neuvostoliitto kutsui Helsingin-suurlähetystössään työskennelleen ministerineuvos Viktor Vladimirovin kotiin ja nimitti hänen tilalleen Felix Karasevin. Vladimirov poistui Suomesta joulun aikaan ja Karasev saapui Helsinkiin vuoden 1985 alussa.
27. marraskuuta − Komisario Sulo Aittoniemi siirrettiin syrjään ns. Noppa-jutun tutkimuksista.
29. marraskuuta – Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF julisti juoksija Martti Vainion elinikäiseen kilpailukieltoon, mitätöi hänen suorituksensa Los Angelesin olympialaisissa ja tuomitsi hänet menettämään hopeamitalinsa.

Joulukuu

1. joulukuuta – Ministeri sosiaali- ja terveysministeriössä Vappu Taipale siirtyi sosiaalihallituksen pääjohtajaksi. Hänen tilalleen nimitettiin liikenneministeri Matti Puhakka ja uudeksi liikenneministeriksi sisäministeri Matti Luttinen. Kansanedustaja Kaisa Raatikainen tuli ensimmäisenä naisena uudeksi sisäministeriksi.
1. joulukuuta – Talvisodan aikainen eduskunnan istuntosali Kauhajoella vihittiin museoksi.
3. joulukuuta – Bhopalin onnettomuus: metyyli-isosyanaattia vuosi Union Carbiden hyönteismyrkkytehtaalta Bhopalssa Madhya Pradešissa Intiassa. Yli 2 000 ihmistä kuoli heti ja 150 000–600 000 loukkaantui (6 000 ihmistä menehtyi myöhemmin vammoihinsa). Kyseessä on kaikkien aikojen pahin teollisuusonnettomuus.
5. joulukuuta – Maailmanpankki esitti raportissaan yllättävän suorasukaisen ja synkän arvion kuivuuden ja nälänhädän vaivaamien Afrikan maiden tulevaisuudesta. Raportin mukaan maita uhkasi inhimillisten kärsimysten alle peittyvän taloudellisen rappeutumisen aiheuttama "poliittinen ja yhteiskunnallinen painajainen" vuoteen 2000 mennessä.
5. joulukuuta – Hiihtäjä Marja-Liisa Kirvesniemi valittiin vuoden parhaaksi suomalaisurheilijaksi urheilutoimittajien äänestyksessä.
9. joulukuuta – Suomalaisen rockyhtyeen Hanoi Rocksin rumpali Nicholas ”Razzle” Dingley kuoli liikenneonnettomuudessa Redondo beachilla.
10. joulukuuta − Nobelin rauhanpalkinnon jakotilaisuus Oslon kaupungintalossa jouduttiin keskeyttämään tunniksi pommiuhkauksen vuoksi juuri ennen palkinnon saajan, eteläafrikkalaisen arkkipiispan Desmond Tutun puhetta. Pommia ei kuitenkaan löytynyt.
16. joulukuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroon jäsen Mihail Gorbatšov saapui vierailulle Isoon-Britanniaan ja tapasi pääministeri Margaret Thatcherin.
17. joulukuuta – YK:n yleiskokous hyväksyi niin sanotun valtioterrorismin kieltävän päätöslauselman. Suomi pidättyi äänestyksestä vedoten pyrkimykseensä pysytellä suurvaltojen välisten kiistojen ulkopuolella.
19. joulukuuta – Kiina ja Yhdistynyt kuningaskunta allekirjoittivat sopimuksen Hongkongin tulevaisuudesta.
23. joulukuuta – Voimakas pommi räjähti Bolognasta Milanoon matkalla olleessa junassa Italiassa. Ainakin 15 ihmistä kuoli ja 180 loukkaantui. Kahdeksan eri terrorijärjestöä otti vastuun iskusta.
28. joulukuuta – Inarijärven ohjus, Neuvostoliittolainen vanhanaikainen risteilyohjus, jota käytettiin lentävänä maalina sotaharjoituksessa Barentsinmerellä, harhautui radaltaan Suomen rajan yli ja syöksyi Inarijärveen.

Tuntematon päivämäärä

Keväällä 1984 Pohjanmaalle iski laajamittainen tulva.
Etiopiassa alkoi nälänhätä.
Dingo teki läpimurtonsa.
Tim Powers sai Philip K. Dick -palkinnon.
Itä-Helsingissä sijaitseva kauppakeskus Itäkeskus avattiin syksyllä 1984.

Viihde

28. tammikuuta – Laulaja Michael Jacksonin hiukset syttyivät palamaan Pepsi-mainoksen kuvauksissa.
8. helmikuuta – 1984 talviolympialaiset Sarajevossa.
- Marja-Liisa Kirvesniemi voitti kolme olympiakultaa voittamalla kaikki naisten maastohiihdon yksilömatkat.
- Matti Nykänen voitti olympiakultaa ja -hopeaa mäkihypyssä.
15. helmikuuta – Kiekko-Espoo perustettiin.
Maaliskuu: William Gibsonin kyberpunk-romaani Neurovelho julkaistiin.
23. toukokuuta – Indiana Jones ja tuomion temppeli, pääosassa Harrison Ford
8. kesäkuuta – Haamujengi-elokuvan ensi-ilta.
26. lokakuuta – Arnold Schwarzenegger elokuvassa Terminator – tuhoaja
Elokuvan Paluu tulevaisuuteen tuotanto alkoi.
The Cosby Show -tv-sarja alkoi NBC:llä.
Miami Vice -tv-sarja alkoi NBC:llä.
Elokuvan Beverly Hills kyttä tuotanto alkoi

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – José Paolo Guerrero, perulainen jalkapalloilija
5. tammikuuta – Akiharu Tsukiyama (”Miku”), japanilainen laulaja (Antic Cafe)
6. tammikuuta – Eric Trump, yhdysvaltalainen liikemies ja televisioesiintyjä, presidentti Donald Trumpin poika
8. tammikuuta – Kim Jong-un, Pohjois-Korean johtaja
14. tammikuuta – Teemu Wirkkala, suomalainen keihäänheittäjä
17. tammikuuta – Calvin Harris, skotlantilainen elektronisen musiikin tuottaja, laulaja-lauluntekijä ja DJ.
18. tammikuuta – Jarkko A. Immonen, suomalainen jalkapalloilija
18. tammikuuta – Leena Johanna Salomaa (”Jonsu”), suomalainen laulaja, lauluntekijä ja muusikko (Indica)
19. tammikuuta – Ilkka Tuomisto, suomalainen maastohiihtäjä ja paralympiamitalisti
20. tammikuuta – Bonnie McKee, yhdysvaltalainen laulaja
30. tammikuuta – Tomi Solonen, suomalainen rap-muusikko
5. helmikuuta – Younes Latifi (”Mister You”), ranskalainen rap-artisti
8. helmikuuta – Sean Bergenheim, suomalainen jääkiekkoilija
15. helmikuuta – Matt Duffer, yhdysvaltalainen elokuvantekijä, toinen Dufferin veljeksistä
15. helmikuuta – Ross Duffer, yhdysvaltalainen elokuvantekijä, Matt Dufferin kaksoisveli
15. helmikuuta – Matias Ojalehto, suomalainen poliitikko
18. helmikuuta – Jasmin Hamid, suomalainen näyttelijä ja kunnallispoliitikko
22. helmikuuta – Johannes Ekholm, suomalainen kirjailija
25. helmikuuta – Manu del Moral, espanjalainen jalkapalloilija
27. helmikuuta – Antti Tuisku, suomalainen laulaja
3. maaliskuuta – Sofia Stenman (”Sofia Zida”), suomalainen laulaja
4. maaliskuuta – Ai Iwamura, japanilainen näyttelijä
9. maaliskuuta – Julia Mancuso, yhdysvaltalainen alppihiihtäjä
20. maaliskuuta – Fernando Torres, espanjalainen jalkapalloilija
24. maaliskuuta – Vesa-Matti Saarakkala, suomalainen kansanedustaja

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Touko Aalto, suomalainen vihreä poliitikko
5. huhtikuuta – Marshall Allman, yhdysvaltalainen näyttelijä
9. huhtikuuta – Severi Saarinen, suomalainen näyttelijä
10. huhtikuuta – Mandy Moore, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
18. huhtikuuta – Elina Kottonen, suomalainen radiotoimittaja ja juontaja
18. huhtikuuta – Iina Kuustonen, suomalainen näyttelijä
20. huhtikuuta – Koop Arponen, suomalainen laulaja
22. huhtikuuta – Amelle Berrabah, englantilainen laulaja (Sugababes)
23. huhtikuuta – Aleksandra Kostenjuk, venäläinen shakin suurmestari
1. toukokuuta – Farah Fath, yhdysvaltalainen näyttelijä
1. toukokuuta - Jorel Decker "Jdog" yhdysvaltalainen muusikko (Hollywood Undead)
8. toukokuuta – Nadine Chandrawinata, indonesialainen malli ja näyttelijä
7. toukokuuta – Maria Kochetkova, venäläinen balettitanssija
10. toukokuuta – Danilo Larangeira, brasilialainen jalkapalloilija
13. toukokuuta – Emilie Turunen, tanskalainen poliitikko
14. toukokuuta – Michael Rensing, saksalainen jalkapalloilija
14. toukokuuta – Mark Zuckerberg, yhdysvaltalainen ohjelmistosuunnittelija (Facebookin perustaja)
18. toukokuuta – Johan Andersson, ruotsalainen jääkiekkoilija
18. toukokuuta – Hannu Toivonen, suomalainen jääkiekkoilija
20. toukokuuta – Dilarə Kazımova, azerbaidžanilainen laulaja ja näyttelijä
20. toukokuuta – Naturi Naughton, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
25. toukokuuta – Emma Marrone, italialainen laulaja
31. toukokuuta – Anne Mattila, suomalainen laulaja
6. kesäkuuta – Igor Cukrov, kroatialainen laulaja, lauluntekijä, muusikko ja televisioesiintyjä
7. kesäkuuta – Ari Koivunen, suomalainen laulaja
14. kesäkuuta – Tami Chynn, jamaikalainen reggaelaulaja, lauluntekijä ja tanssija
15. kesäkuuta – Ray Santiago, yhdysvaltalainen näyttelijä
25. kesäkuuta – Ville Tavio, suomalainen Perussuomalaisten kansanedustaja

Heinäkuu–syyskuu

3. heinäkuuta – Andreea Isărescu, romanialainen telinevoimistelun olympiavoittaja
7. heinäkuuta – Alberto Aquilani, italialainen jalkapalloilija
19. heinäkuuta – Andrea Libman, kanadalainen näyttelijä ja ääninäyttelijä
19. heinäkuuta – Matthias Laurenz Gräff Ilpenstein, itävaltalainen taidemaalari, historioitsija ja poliittinen aktivisti
20. heinäkuuta – Konsta Hietanen, suomalainen jalkapalloilija ja muusikko
27. heinäkuuta – Taylor Schilling, yhdysvaltalainen näyttelijä
1. elokuuta – Bastian Schweinsteiger, saksalainen jalkapalloilija
3. elokuuta – Felix Blume (”Kollegah”), saksalainen rap-artisti
5. elokuuta – Helene Fischer, saksalainen pop-laulaja ja näyttelijä
10. elokuuta – Katra Solopuro (”Katra”), suomalainen laulaja
13. elokuuta – Laura Abela (”L’Aura”), italialainen laulaja ja lauluntekijä
16. elokuuta – Waltteri Torikka, suomalainen oopperalaulaja
20. elokuuta – Aílton José Almeida, brasilialainen jalkapalloilija
21. elokuuta – Alizée Jacotey, ranskalainen laulaja
23. elokuuta – Heikki Autto, suomalainen Kokoomuksen kansanedustaja
27. elokuuta – Anne-Mari Kanniainen, suomalainen harmonikansoittaja
28. elokuuta – Kalle Löfström, suomalainen muusikko ja säveltäjä
1. syyskuuta – Joe Trohman, yhdysvaltalainen kitaristi (Fall Out Boy)
2. syyskuuta – Kevin Cossom, yhdysvaltalainen laulaja, tuottaja ja sanoittaja
13. syyskuuta – Nasima Razmyar, suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, Helsingin apulaispormestari
15. syyskuuta – Harry, Walesin prinssi
16. syyskuuta – Sabrina Bryan, yhdysvaltalainen näyttelijä, laulaja ja tanssija
27. syyskuuta – Avril Ramona Lavigne Whibley (”Avril Lavigne”), kanadalainen laulaja
28. syyskuuta – Melody Thornton, yhdysvaltalainen laulaja (The Pussycat Dolls)

Lokakuu–joulukuu

3. lokakuuta – Ashlee Simpson, yhdysvaltalainen laulaja
4. lokakuuta – Lena Katina, venäläinen laulaja (t.A.T.u.)
4. lokakuuta – Petri Kontiola, suomalainen jääkiekkoilija
17. lokakuuta – Miika Wiikman, suomalainen jääkiekkomaalivahti
18. lokakuuta – Lindsey Vonn, yhdysvaltalainen alppihiihtäjä
25. lokakuuta – Eero Ojala, suomalainen näyttelijä
25. lokakuuta – Karolina Šprem, kroatialainen tennispelaaja
26. lokakuuta – Adriano Correia Claro, brasilialainen jalkapalloilija
27. lokakuuta – Kelly Osbourne, yhdysvaltalainen televisionäyttelijä ja laulaja (Ozzy Osbournen tytär)
31. lokakuuta – Brandon Bauer, yhdysvaltalais-suomalainen hip hop -artisti
7. marraskuuta – Giulia Anghelescu, romanialainen poplaulaja
9. marraskuuta – Choi Dong-wook (”Se7en”), eteläkorealainen laulaja
14. marraskuuta – Marija Šerifović, serbialainen laulaja, vuoden 2007 Eurovision laulukilpailun voittaja
22. marraskuuta – Scarlett Johansson, yhdysvaltalainen näyttelijä
28. marraskuuta – Tremaine Aldon Neverson (”Trey Songz”), yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
28. marraskuuta – Martina Stella, italialainen näyttelijä
3. joulukuuta – Hind Laroussi, alankomaalainen laulaja
6. joulukuuta – Sofia, Sofia Hellqvist, Ruotsin prinsessa ja Värmlannin herttua, prinssi Carl Philipin puoliso
11. joulukuuta – Carlos Alberto Gomes de Jesus, brasilialainen jalkapalloilija
12. joulukuuta – Therese Borssen, ruotsalainen alppihiihtäjä
13. joulukuuta – Hanna-Maria Seppälä, suomalainen uimari (maailmanmestari)
21. joulukuuta – Jackson Rathbone, singaporelaissyntyinen yhdysvaltalainen näyttelijä ja muusikko
22. joulukuuta – Basshunter, ruotsalainen laulaja, tuottaja ja DJ
23. joulukuuta – Bruno Fernandes das Dores de Souza, brasilialainen jalkapallomaalivahti ja murhaaja
24. joulukuuta – Mikko Kotamäki, suomalainen laulaja
25. joulukuuta – Lisa ja Jessica Origliasso, australialainen pop-rock-duo
28. joulukuuta – Leroy Lita, englantilainen jalkapalloilija
29. joulukuuta – Sean Ali Stone, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, -tuottaja, -kuvaaja, -käsikirjoittaja ja näyttelijä
30. joulukuuta – LeBron James, yhdysvaltalainen koripalloilija
30. joulukuuta – Komlavi Loglo, togolainen tennispelaaja
31. joulukuuta – Toni Junnila, suomalainen jalkapalloilija

Kuolleita

Tammikuu–maaliskuu

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1984 kuolleista henkilöistä

7. tammikuuta – Alfred Kastler, vuoden 1966 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko (s. 1902)
8. tammikuuta – Eerik Kumari, virolainen biologi, lintutieteilijä ja luonnonsuojelija (s. 1912)
10. tammikuuta – Hans Kutter, suomalainen toimittaja, elokuva- ja teatteriarvostelija (s. 1904)
15. tammikuuta – Jyrki Mikkonen, suomalainen kirjailija (s. 1909)
20. tammikuuta – Johnny Weissmuller, yhdysvaltalainen uimari ja näyttelijä (s. 1904)
21. tammikuuta – Kari Nurmela, suomalainen oopperalaulaja (s. 1933)
21. tammikuuta – Jackie Wilson (”Mr Excitement”), yhdysvaltalainen laulaja ja esiintyjä (s. 1934)
22. tammikuuta – Aleksi, Pertti Rantala, Suomen ortodoksisen kirkon apulaispiispa (s. 1941)
22. tammikuuta – Chaïm Perelman, puolalais-belgialainen oikeusfilosofi (s. 1912)
30. tammikuuta – Hilding Ekelund, suomalainen arkkitehti (s. 1893)
30. tammikuuta – Luke Kelly, irlantilainen kansanmuusikko (s. 1940)
30. tammikuuta – Andrei Kuznetsov (”Isä Akaki”), venäläissyntyinen munkki, Suomen vanhin asukas (s. 1873)
8. helmikuuta – Lauri Lehmussaari, suomalainen taidemaalari (s. 1895)
9. helmikuuta – Juri Andropov, Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri (s. 1914)
11. helmikuuta – Max Newman, englantilainen matemaatikko ja koodinmurtaja (s. 1897)
12. helmikuuta – Julio Cortázar, argentiinalainen kirjailija (s. 1914)
18. helmikuuta – Nikolai Laine, vienankarjalainen kirjailija (s. 1920)
20. helmikuuta – Fikrət Əmirov, azerbaidžanilainen säveltäjä (s. 1922)
21. helmikuuta – Mihail Šolohov, vuoden 1965 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut neuvostoliittolainen kirjailija (s. 1905)
22. helmikuuta – Uwe Johnson, saksalainen kirjailija, toimittaja ja tutkija (s. 1934)
5. maaliskuuta – Tito Gobbi, italialainen oopperalaulaja (s. 1913)
9. maaliskuuta – Toivo Jokiniemi, suomalainen kommunistipoliitikko (s. 1918)
12. maaliskuuta – Hakon Ahlberg, ruotsalainen arkkitehti (s. 1891)
12. maaliskuuta – Yki Nummi, suomalainen muotoilija (s. 1925)
18. maaliskuuta – Paul Francis Webster, yhdysvaltalainen elokuvasanoittaja (s. 1907)
24. maaliskuuta – Aune Lindström, suomalainen taidehistorioitsija (s. 1901)
25. maaliskuuta – Gustav Elfving, suomalainen matemaatikko ja tilastotieteilijä (s. 1908)
26. maaliskuuta – Sekou Touré, Guinean presidentti (s. 1922)
27. maaliskuuta – Comins Mansfield, englantilainen shakkitehtävien laatija ja shakinpelaaja (s. 1896)

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Marvin Gaye, yhdysvaltalainen soul- ja r&b-laulaja (s. 1939)
8. huhtikuuta – Pjotr Kapitsa, vuoden 1978 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut neuvostoliittolainen fyysikko (s. 1894)
9. huhtikuuta – Eino Katajavuori, suomalainen ksylofonitaiteilija, laulaja, näyttelijä ja orkesterinjohtaja (s. 1905)
13. huhtikuuta – Ralph Kirkpatrick, yhdysvaltalainen cembalisti ja musiikkitieteilijä (s. 1911)
18. huhtikuuta – Arvi Kivimaa (”Heikki Taura”) suomalainen kirjailija, runoilija ja teatteriohjaaja (s. 1904)
23. huhtikuuta – Juan Tizol, puertoricolainen jazzpasunisti (s. 1900)
26. huhtikuuta – William Basie (”Count Basie”), yhdysvaltalainen jazzpianisti, urkuri ja orkesterinjohtaja (s. 1904)
27. huhtikuuta – Erkki Aalto, suomalainen diplomi-insinööri ja Rautatiehallituksen pääjohtaja (s. 1904)
30. huhtikuuta – Rodrigo Lara, kolumbialainen asianajaja, poliitikko ja ministeri (s. 1946)
1. toukokuuta – Piippa Heilö-Angervo, suomalainen lausuntataiteilija
2. toukokuuta – Bob Clampett, yhdysvaltalainen animaattori ja animaatio-ohjaaja (s. 1913)
3. toukokuuta – Harri Sinijärvi, suomalainen näyttelijä (s. 1905)
11. toukokuuta – George Alexander Parks, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko ja kuvernööri (s. 1883)
13. toukokuuta – Erkki Kario, suomalainen päätoimittaja (s. 1919)
15. toukokuuta – K. M. Wallenius, suomalainen kirjailija ja kenraaliluutnantti (Lapuan liikkeen ja Mäntsälän kapinan johtaja) (s. 1893)
16. toukokuuta – Andy Kaufman, yhdysvaltalainen koomikko
16. toukokuuta – Irwin Shaw, yhdysvaltalainen kirjailija
19. toukokuuta – Henrik Tikkanen, suomalainen kirjailija (s. 1924)
22. toukokuuta – Karl-August Fagerholm, suomalainen valtioneuvos (s. 1901)
27. toukokuuta – Jaakko Haavio, suomalainen pappi, kirjailija ja runoilija (s. 1904)
31. toukokuuta – Aslak Fränti, suomalainen agronomi ja maanviljelysneuvos (s. 1916)
31. toukokuuta – Juhani Järvinen, suomalainen pikaluistelija (s. 1935)
6. kesäkuuta – Jarnail Singh Bhindranwale, intialainen sikhiläinen uskonnollinen johtaja (s. 1947)
7. kesäkuuta – Leo Ågren, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1928)
11. kesäkuuta − Enrico Berlinguer, Italian kommunistipuolueen johtaja (s. 1922)
11. kesäkuuta – Olli Hämäläinen, suomalainen jazzmuusikko (s. 1924)
13. kesäkuuta – António Joaquim Rodrigues Ribeiro (”António Variações”), portugalilainen laulaja ja lauluntekijä (s. 1944)
20. kesäkuuta – Joseph Losey, englantilais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1909)
23. kesäkuuta – Rakel Jylhä, suomalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1907)
24. kesäkuuta – Erik Castrén, suomalainen oikeustieteen professori (s. 1904)
25. kesäkuuta – Saara Hopea, suomalainen korutaiteilija (s. 1925)
26. kesäkuuta – Michel Foucault, ranskalainen filosofi (s. 1926)

Heinäkuu–syyskuu

6. heinäkuuta – Reijo Enävaara, suomalainen lehtimies ja SMP:n kansanedustaja (s. 1938)
7. heinäkuuta – Flora Robson, englantilainen näyttelijä (s. 1902)
11. heinäkuuta – Harry Hasso, ruotsalainen elokuvaohjaaja, elokuvaaja ja näyttelijä (s. 1904)
17. heinäkuuta – Helge Pohjolan-Pirhonen, suomalainen kirjailija ja historioitsija (s. 1919)
17. heinäkuuta – Ursula Pohjolan-Pirhonen, suomalainen kirjailija (s. 1925)
26. heinäkuuta – Edward Gein, yhdysvaltalainen tunnettu haudanryöstäjä ja murhaaja.
27. heinäkuuta – George Gallup, yhdysvaltalainen tilastotieteilijä ja mielipidetutkija
27. heinäkuuta – James Mason, englantilainen näyttelijä (s. 1909)
28. heinäkuuta – Ahti Sonninen, suomalainen säveltäjä (s. 1914)
30. heinäkuuta – Lillian Hellman, yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija (s. 1905)
31. heinäkuuta – Paul Le Flem, ranskalainen säveltäjä, musiikkiarvostelija ja kuoronjohtaja (s. 1881)
3. elokuuta – Vladimir Tendrjakov, venäläinen kirjailija (s. 1923)
4. elokuuta – Mary Miles Minter, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1902)
5. elokuuta – Richard Burton, walesilainen näyttelijä (s. 1925)
6. elokuuta – Reijo Enävaara, suomalainen kansanedustaja (s. 1938)
7. elokuuta – Eva Kuhlefelt-Ekelund, suomalainen arkkitehti (s. 1892)
8. elokuuta – Walter Tevis, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1928)
13. elokuuta – Tigran Petrosjan, armenialainen shakinpelaaja (s. 1929)
18. elokuuta – Liisi Hallas, suomalainen tanssitaiteilija (s. 1901)
25. elokuuta – Truman Capote, yhdysvaltalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1924)
3. syyskuuta – Arthur Schwartz, yhdysvaltalainen säveltäjä (s. 1900)
6. syyskuuta – Ernest Tubb, yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä (s. 1914)
8. syyskuuta – Johnnie Parsons, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija (s. 1918)
8. syyskuuta – Gerda Ryti, presidentti Risto Rytin puoliso (s. 1886)
9. syyskuuta – Uljas Apila, suomalainen päätoimittaja (s. 1905)
13. syyskuuta – Konsta Jylhä, suomalainen mestaripelimanni ja kansanmusiikin säveltäjä (s. 1910)
16. syyskuuta – Hannes Hako, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1893)
29. syyskuuta – Lauri Viljanen, suomalainen runoilija, kirjallisuudentutkija, kriitikko ja kääntäjä (s. 1900)

Lokakuu–joulukuu

4. lokakuuta – Gerda Weneskoski, suomalainen pianisti (s. 1892)
7. lokakuuta – Emil Öhmann, suomalainen kielitieteilijä (s. 1894)
14. lokakuuta – Martin Ryle, vuoden 1974 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut brittiläinen radioastronomi, Astronomer Royal 1972–1982 (s. 1918)
19. lokakuuta – Jerzy Popiełuszko, puolalainen katolinen pappi ja Solidaarisuus-liikkeen jäsen (murhattiin) (s. 1947)
19. lokakuuta – Risto Rautanen, suomalainen filosofi
20. lokakuuta – Carl Ferdinand Cori, vuoden 1947 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut itävaltalais-yhdysvaltalainen biokemisti (s. 1896)
20. lokakuuta – Paul Dirac, vuoden 1933 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut brittiläinen fyysikko (s. 1902)
21. lokakuuta – François Truffaut, ranskalainen elokuvaohjaaja (s. 1932)
22. lokakuuta – Annikki Kariniemi, suomalainen kirjailija (s. 1913)
22. lokakuuta – Mertsi-Ilmari Laurikainen, suomalainen lasten- ja nuortenkirjailija (s. 1916)
31. lokakuuta – Indira Gandhi, Intian pääministeri ja kongressipuolueen puheenjohtaja (s. 1917)
4. marraskuuta – Martti Niskala, suomalainen ministeri ja Tie- ja vesirakennushallituksen pääjohtaja (s. 1911)
5. marraskuuta – Ivor Montagu, brittiläinen elokuvatuottaja (s. 1904)
6. marraskuuta – Heikki Grönqvist, suomalainen valokuvaaja ja yrittäjä (s. 1943)
12. marraskuuta – S. P. J. Keinänen, suomalainen kilpa-autoilija ja liikemies (s. 1907)
20. marraskuuta – Trygve Bratteli, Norjan pääministeri (s. 1910)
20. marraskuuta – Kaarlo Marjanen, suomalainen lausuntataiteilija (s. 1899)
20. marraskuuta – Timo Mustakallio, suomalainen oopperalaulaja (s. 1929)
28. marraskuuta – Aarne Pelkonen, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos (s. 1909)
28. marraskuuta – Vilho Siivola, suomalainen teatterimies (s. 1910)
5. joulukuuta – Johan Edvard Leppäkoski, suomalainen toimittaja ja esperanton harrastaja (s. 1901)
8. joulukuuta – Nicholas Dingley (”Razzle”), englantilainen muusikko (Hanoi Rocks) (s. 1960)
8. joulukuuta – Vladimir Tšelomei, neuvostoliittolainen raketti-insinööri (s. 1914)
11. joulukuuta – Pentti Hämäläinen, suomalainen nyrkkeilijä (s. 1929)
14. joulukuuta – Vicente Aleixandre, vuoden 1977 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut espanjalainen runoilija (s. 1898)
20. joulukuuta – Dmitri Ustinov, Neuvostoliiton puolustusministeri ja marsalkka (s. 1908)
28. joulukuuta – Sam Peckinpah, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja (s. 1925)

Nobelin palkinnot

Tapahtumia aiheittain

Elokuvat

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 1984

Kirjallisuus

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 1984

Musiikki

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 1984

Urheilu

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 1984

Videopelit

Pääartikkeli: Videopelivuosi 1984

Vuosi 1984 fiktiossa

"Vuonna 1984"-kirjan tapahtumat sijoittuvat tälle vuodelle.
Videopelin "Grand Theft Auto: Vice City Stories" tapahtumat sijoittuvat tälle vuodelle.

Lähteet

↑ Compuline.fi: Synnytys
↑ "My fellow Americans, I'm pleased to tell you today that I've signed legislation that will outlaw Russia forever. We begin bombing in five minutes."
↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1985, s. 94. Helsinki: Otava, 1984.
↑ Kesko osti Mustan Pörssin. Helsingin Sanomat, 16.8.1984, s. 25. Näköislehden aukeama (tilaajille) .

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1984 Wikimedia Commonsissa

Facebook Twitter WhatsApp Telegram sähköposti

Luokat: 1984

Tiedot vuodesta: 29.11.2020 11:06:02 CET

Lähde: Wikipedia (Tekijät [Historia]) Lisenssi: CC-by-sa-3.0

Muutokset: Kaikki kuvat ja suurin osa niihin liittyvistä sisustuselementeistä poistettiin. Jotkut kuvakkeet korvattiin FontAwesome-kuvakkeilla. Jotkut mallit poistettiin (kuten ”artikkeli tarvitsee laajennusta”) tai osoitettiin (kuten ”viittaukset”). CSS-luokat joko poistettiin tai yhdenmukaistettiin.
Wikipediakohtaiset linkit, jotka eivät johda artikkeliin tai luokkaan (kuten ”Punaiset linkit”, “linkit muokkaussivulle”, “linkit portaaliin”) poistettiin. Jokaisella ulkoisella linkillä on lisäksi FontAwesome-kuvake. Joidenkin pienten suunnittelumuutosten lisäksi media-säilö, kartat, navigointiruudut, puhutut versiot ja geomikroformaatit poistettiin.

Huomaa: Koska annettu sisältö otetaan automaattisesti Wikipediasta tiettynä ajankohtana, manuaalinen tarkistaminen oli eikä ole mahdollista. Siksi LinkFang.org ei takaa hankitun sisällön paikkansapitävyyttä ja todellisuutta. Jos tiedossa on tällä hetkellä vääriä tietoja tai siinä on virheellinen näyttö, ota rohkeasti yhteyttä ota meihin yhteyttä: sähköposti.
Katso myös: Valmistusmerkintä & Tietosuojakäytäntö.